Perinnöillä ja omaisuusjärjestelyillä on Suomessa yllättävän negatiivinen leima, vaikka ne ovatkin erittäin yleisiä. Viimeaikainen tutkimus, jonka toteutti Danske Bank, paljastaa, että suomalaiset pitävät lottovoittoa ja yrittäjyyttä parempina keinoina vaurastua kuin perintöjä.

Kyselyssä 39 prosenttia vastaajista uskoi lottovoiton olevan todennäköisin tapa rikastua, kun taas vain 18 prosenttia sanoi perinnön olevan voimaantumisen keino. Tämä viittaa siihen, että perintöön liitetään häpeän tai riittämättömyyden tunne, mikä ei ole suomalaiseen kulttuuriin perinteisesti sopivaa.

Vaikka yhä useampi suomalainen perii omaisuutta, vain 18 prosenttia pitää perintöä hyväksyttävänä tapana vaurastua. Kolme vuotta sitten tyypillinen perintö oli noin 14 000 euroa, mutta paljon isompia perintöjä, jopa yli 200 000 euroa, saa vuosittain tuhannet suomalaiset.

Danske Bankin yksityispankin johtaja Jarmo Kuljukka huomauttaa, että perintöjen negatiivinen leima voi johtua siitä, että suomalaiset uskovat vahvasti omiin kykyihinsä. 'Meidän kulttuurissamme on vahva ajatus siitä, että varallisuuden pitäisi rakentua omalla työllä, ei perheeltä saaduilla varoilla', hän toteaa.

Vaikka yrittäjyys on eksoottisempaa kuin perinnön saaminen, vain yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaurastua yrittäjyyden kautta. Tämä voi johtua siitä, että yrittäjyys vaatii rohkeutta ja riskejä, jotka eivät kaikille sovi. Sen sijaan 16 prosenttia luottaa hyviin palkkatöihin vaurastumisen väylänä.

Sijoittaminen nähdään vieläkin heikompana vaihtoehtona, sillä vain 14 prosenttia suomalaisista uskoo vaurastuvansa sijoittamalla marraskuussa per valuu alle 500 euroa kuukaudessa. Kuljukka kuitenkin korostaa, että pitkäjänteinen sijoittaminen osakemarkkinoille voi todella kasvattaa varallisuutta merkittävästi, jopa 114 532 euroon kahdessa kymmenessä vuodessa.

Lottovoitto mainitaan hyväksytyimmänä tapana rikastua, mutta onko tämä todella se, mihin meidän tulisi pyrkiä? Ehkähän olisi aika muuttaa asennettamme perintöihin ja hyväksyä, että myös se voi olla osa taloudellista turvallisuutta ja vaurautta suomalaisessa yhteiskunnassa.