Pääministeri Petteri Orpo (kok) käsitteli Ylen Ykkösaamussa Euroopan turvallisuustilannetta ja tuoreita jännityksiä venäläisten droonien hyökkäyksistä Puolassa.

Keskiviikkona Puolan ilmatilaan tunkeutuneet venäläiset droonit aiheuttivat poikkeuksellista huolta, ja ensimmäistä kertaa Naton jäsenvaltiot ampuivat niitä alas. Orpon mukaan Venäjän on ylitettävä useita rajoja toimiessaan niin holtittomasti.

”Venäjän vaarallinen toiminta Puolan ilmatilassa on saavuttanut uuden tason”, Orpo kommentoi tilannetta vakavana ja epäili, että Venäjä testaa, kuinka Länsi reagoi.

Hän sai kysymyksen siitä, onko tämä tilanne Ukrainan sodassa käännekohta. Orpo myönsi, että aikaisempia ilmatilaloukkauksia on nähty, mutta tämä oli poikkeuksellisen merkittävä ja siihen vastattiin tulella.

Samaan aikaan Naton suurempi läsnäolo Puolan rajalla on vahvistumassa useiden jäsenvaltioiden, kuten Ranskan, Tanskan, Saksan ja Britannian, mukana. Tämä toimenpide liittyy erityisesti ilmapuolustukseen ja droonien torjuntaan.

Orpo vahvisti, että Suomi on mukana suunnittelussa, mikä viittaa siihen, että ”droonimuuri” on keskeinen osa eurooppalaista ja Naton itäistä puolustusta. Tämä tarkoittaa entistä parempaa kykyä torjua droonien uhkaa.

Jännittävän keskiviikkoaamun Orpo kuvaili varhaisena hetkenä, jolloin hän sai tietoa venäläisestä drooni-iskusta. Hän oli yhteydessä Puolan pääministeriin Donald Tuskiin, jossa hän vakuutti Suomen tuen ja avun mahdollisuuden.

Kun Orpolta kysyttiin, pelkäävätkö suomalaiset, että Venäjän droonit voisivat iskeä Suomeen, hän rauhoitti kansaa: ”Meihin ei kohdistu suoraa uhkaa.” Hän korosti, että Puola rajoittuu Valko-Venäjään, ja Suomi ei ole sodan lähialueella.

Orpo luotti Suomen viranomaisten kykyihin ja todisti, että kaikki toimii hyvin. ”Ei suomalaisilla tarvitse olla huolta. Olemme Naton ja EU:n jäsen ja meillä on asiat kunnossa”, hän vakuutti.

Kuitenkin hän muistutti, että Venäjä on pitkäaikainen uhka, johon Suomi varautuu puolustusmäärärahoja nostamalla.

Orpon mukaan Suomi on ollut osaltaan vaikuttamassa EU:n ja Naton yhteisiin linjauksiin Venäjän uhkaa vastaan.

”Resursseja suunnataan itäiselle reunalle, myös Suomeen”, hän sanoi, lisäten, että Suomi on valmis myös EU:n yhteisvelan ottamiseen puolustuksen vahvistamiseksi.

Hallituksen aiempi varovaisuus EU:n yhteisvelkaan liittyen on saanut hieman pehmeämpää otetta, erityisesti puolustuksen ja Ukrainan tukemiseen liittyen. Orpon mukaan yhteisvelkasuunnitelmaa pitää voida tarkastella.

Hän painotti, että Suomi olisi nettosaaja tällaisessa yhteisvelassa ottaen huomioon nykyiset uhkat.

”On välttämätöntä olla solidaarinen pohjoisen ja itäisen Euroopan maiden puolustuksessa”, Orpo kehotti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ilmoitti viime viikolla Suomen osallistuvan Ukrainan turvatakuisiin. Tämän suunnitelman taustalla on laajempi kansainvälinen yhteenliittymä, johon useat maat ovat sitoutuneet.

Orpo korosti Ykkösaamussa Suomen aktiivista roolia Ukrainan turvatakuiden valmistelussa, ja varmisti, että Suomi päättää osallistua kokonaishankkeeseen sen selkeydyttyä.