Pääministeri Petteri Orpo (kok) on ilmoittanut, että Suomi on valmis käymään keskusteluja Naton puolustusmenojen nostamisesta 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä ilmoitus tulee aikana, jolloin turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat yhä korkealla agendalla Euroopassa, erityisesti Venäjän toimien vuoksi.

Orpon mukaan Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump saattaa vaatia eurooppalaisilta Naton liittolaisiltaan puolustusmenojen kasvattamista. Hän muistuttaa, että vuonna 2018 Trump edellytti Euroopan maiden ottavan enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. "Viesti oli silloin todella vahva", Orpo toteaa.

Useat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat reagoineet lisääntyneisiin turvallisuusuhkiin. Suomi on hyväksynyt hankinnan 64 amerikkalaisesta F-35-hävittäjästä, ja naapurimaat kuten Ruotsi ja Viro ovat myös investoineet uusiin puolustusteknologioihin.

"Olen tietoinen siitä, että Yhdysvalloilla on suuria turvallisuusintressejä ympäri maailmaa, mutta Euroopassa meillä on oltava valmius kantaa suurempi vastuu turvallisuudestamme", Orpo sanoo.

Vanha voitto, uusi haaste

Britannian hallitus on jo nostanut keskusteluun Naton jäsenmaiden puolustusmenojen vaatimuksen nostamisen 2,5 prosenttiin. Eurooppalaiset diplomaatit arvioivat, että Trumpin hallinto tulee painostamaan muita Naton jäsenvaltioita saavuttamaan tämän tason.

"Me olemme tällä hetkellä 2,4 prosentissa. Tiedämme, että tämä luku voi laskea vuoden 2028 jälkeen, kun HX-hävittäjähankinnat on maksettu, mutta meidän on pystyttävä reagoimaan muuttuviin uhkiin", Orpo kertoo.

Orpo painottaa, että keskustelu puolustusbudjetin nostamisesta on välttämätöntä. "Naton vaatimusten noudattaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja meidän on oltava valmiita nostamaan puolustusmenoja tarvittaessa. Venäjän uhka on liian suuri, jotta voisimme jättää tämän huomiotta", hän lisää.

Valmiina keskusteluun

Pääministeri Orpo on sitoutunut keskustelemaan hallituksen ja parlamentin sisällä puolustusmenojen nostamisesta. Hän korostaa, että isänmaan turvallisuus on keskeinen asia päätöksentekoprosessissa. "Meidän on oltava valmiita toimimaan, jos turvallisuustilanne tätä vaatii", hän sanoo.

"Käymme keskustelua, mutta tärkeintä on, että voimme myös toteuttaa päätöksemme käytännössä. Jos asiantila vaatii, saamme kaiken tuen, jota tarvitsemme", Orpo korostaa.

Kamala Harris, joka hävisi vaalit, olisi myös mahdollisesti vaatinut Euroopan maita nostamaan puolustusmenojaan. Orpo on optimistinen Euroopan unionin tulevaisuudesta, toivoen, että uusi komissio vahvistaa EU-maiden yhteistä puolustuskykyä.

Kilpailukyky ja puolustusteollisuus

"Kansallinen turvallisuus ja taloudellinen kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Yhdysvaltojen bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa, kun taas meidän on pysyttävä mahdollisimman kilpailukykyisinä", Orpo sanoo.

Onko Euroopalla varaa jäädä jälkeen, kun Venäjä on siirtynyt sotatalouteen? Orpo varoittaa tilanteesta, jossa Euroopan maat eivät ota uhkaa tosissaan: "Meidän on investoitava ja kasvatettava puolustusteollisuuttamme merkittävästi, muuten voimme kohdata suuria haasteita", hän sanoo.

"Venäjän aggressiivisuus on todellisia syitä, miksi meidän on valmisteltava puolustustamme paremmin. Näemme jatkuvasti, miten Venäjän sotateollisuus kehittyy, ja jokaisen Euroopan maan on kannettava vastuunsa Naton jäsenenä. Jokainen hetki on kriittinen", Orpo päättää.