Hallituksen leikkaukset ja niiden vaikutukset

Hallituksen viimeaikaiset leikkaukset sosiaaliturvaan ovat vaikuttaneet syvästi ruoka-apua tarvitseviin. Marja Palkonen, Tampereen seurakuntayhtymän ruoka-avun asiantuntija, kertoo, että on havaittu aivan uudenlaisia käyttäytymismuotoja ruokajonossa.

"Yhä useammin ihmiset alkavat syödä heti, kun he ovat saaneet ruokakassin käsiinsä. Tällaisia tilanteita ei ole ennen ollut", Palkonen toteaa.

Ruoka-apua on nyt hakemassa monenlaisissa elämänhaasteissa olevia henkilöitä – lapsiperheistä yksinasuviin, työttömistä vanhuksiin. Palkosen mukaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kokevat leikkausten aiheuttamat seuraukset raskaasti.

— "Nälkä on todellinen ongelma, ja se tulee näkymään entistä selvemmin loppuvuoden aikana", Palkonen varoittaa.

Pitkä ruokajono Pyynikin kirkkopuistossa

Pitkä ruokajono näkyi perjantaina Pyynikin kirkkopuistossa, jossa Helena Karppinen odotti vuoroaan. Hän on käynyt jonottamassa ruokaa viimeisen vuoden ajan.

"Olen kokenut pitkää köyhyyttä ja työttömyyttä, ja minulla on vakavia ruokarajoitteita", Karppinen kertoo.

Karppisen saama kassillinen ruokaa saattaa jäädä aneemiseksi, joskus se sisältää vain banaanin tai muuta vähäistä. "Kolmen tunnin jonottamisen jälkeen se voi olla pettymys", hän toteaa.

Hänen mielestään Suomessa jokaisella pitäisi olla oikeus taloudelliseen turvaan, ja hän kannattaa 2 500 euron minimieläkettä.

Maahanmuuttajien osuus ruokajonossa

Ruokajonossa oli myös kenialainen Susan Otieno, joka kokee jonottamisen surullisena, mutta pelaa itsemääräämisoikeutta ja järjestelmällisyyttä hyvänä tapana auttaa. Kotimaassaan hän ei ole koskaan tavannut vastaavaa avustusta.

Otieno on ollut vapaaehtoisena jakamassa ruokakasseja Tampereen Aleksanterin kirkon läheisyydessä, mutta tällä kertaa hänellä oli oma vuoronsa jonottaa.

"Joillakin on tapana saapua jonoon varhain aamulla ja odottaa useita tunteja", Otieno kertoo.

Ruoka-avun hakijoissa maahanmuuttajien osuus on lisääntynyt merkittävästi, Palkosen tiedot kertovat. Heitä on jo noin puolet kaikista hakijoista.

Ruoka-apu ja sen tulevaisuus

Punaisen Ristin Tampereen osaston vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kuuppo kertoo, että maahanmuuttajista monet ovat opiskelijoita tai ovat tulleet Ukrainasta.

Elokuussa julkaistu valtakunnallinen ruoka-avun tilannekatsaus paljastaa, että Suomessa joissakin paikoissa jatkuvasti ruokakassit loppuvat, ja monet jäävät ilman apua.

"Ruoka-apu on vain laastari", Palkonen selittää. "Se ainoastaan lievittää pahinta hädän tunnetta, mutta tilanne vaatii syvällisempää ratkaisua. Työllisyyttä pitäisi parantaa, ja enemmän maahanmuuttajia tulisi saada töihin", hän lisää.

Tämä vuosi on rikkonut aikaisempia ennätyksiä, sillä Tampereella ruoka-apua on haettu noin 15 000 kertaa kuukaudessa. Se on kasvanut edellisvuodesta jo noin 2 000 hakijalla kuukaudessa, ja loppuvuosi tuo usein lisää haasteita.

Tampereen kaupunki on myöntänyt tänä vuonna ruokaostoksiin 215 000 euroa, kun taas seurakunnilta on saatu 100 000 euroa. Joulua varten lahjoitusvaroista käytetään 100 000 euroa ruoka-apuun. Lisää lahjoituksia toivotaan yhä, sillä tarve on kasvanut räjähdysmäisesti.