Nelikymppinen MS-taudista kärsivä potilas on täysin autettava. Hän tarvitsee apua pukeutumisessa, peseytymisessä, wc-asioinnissa, liikkuessa ja syödessä. Kommunikointi tapahtuu apuvälineiden avulla, sillä potilaalla on käytössään vain hyvin rajallisesti puhekykyä. Tämä potilas on sairastunut nuorena MS-tautiin, ja sairaus on vienyt omatoimisuuden lähes kokonaan kahden vuosikymmenen aikana.

On kuitenkin rohkaisevaa, että tähän päivään mennessä monilla hoitajilla on enemmän tietoa ja kokemusta MS-taudin hoidosta. Nykyisin MS-tautidiagnoosi ei useinkaan johda täysin toimintakyvyttömyyteen. Jos potilas saa oikeanlaista hoitoa ajoissa, on mahdollista hidastaa sairauden etenemistä huomattavasti.

"Lääkkeillä sairaus voidaan pysäyttää tai ainakin hidastaa sen etenemistä. Vaikka liikuntarajoitteita saattaa syntyä, harvat potilaat ovat vuodepotilaita", sanoo neurologian erikoislääkäri Juha Multanen.

MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti aivojen ja selkäytimen hermosolujen myeliinivaippaan. Tämä aiheuttaa tulehduspesäkkeitä, ja niiden sijainti vaikuttaa potilaan oireisiin.

Sairaudelle on tyypillistä, että se muuttuu ajan myötä. MS-taudista voi olla kahdentyyppisiä muotoja: aaltomaisesti etenevä ja ensisijaisesti etenevä. Aaltomaisen etenemisen myötä potilaat kokevat erilaisia pahenemisvaiheita, joista toipuminen voi vaihdella. Ylipäätään sille tyypillistä on, että noin 85-90 prosenttia diagnoosin saaneista kärsii aaltomaisesti etenevästä muodosta.

Diagnosointi on helpottunut huomattavasti aikaisempiin aikoihin verrattuna. Potilas voi saada diagnoosin ensimmäisten oireiden ilmetessä. Diagnosointi perustuu oireiden arvioimiseen ja neurologin kliiniseen tutkimukseen. Magneettikuvantaminen on keskeinen osa diagnoosia, ja sen avulla voidaan havaita pesäkkeitä aivojen valkeassa aineessa.

"Oikeanlainen ja ajoissa aloitettu lääkehoito parantaa potilaiden ennustetta merkittävästi. Immunologiset lääkkeet vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja lievittävät niiden oireita. Joissakin maissa jopa kantasoluhoitoja käytetään MS-taudin hoidossa", Multanen kertoo.

MS-tauti on haasteellinen ja sen vaikutukset voivat vaihdella suuresti joka potilaalla. Potilaiden hoito räätälöidään yksilöllisesti ja siihen voi kuulua fysioterapiaa, puheterapiaa sekä muuta kuntoutusta, mikä auttaa säilyttämään päivittäiset toiminnot ja varmistamaan potilaiden hyvinvoinnin.

Eri tutkimusten mukaan yli 65-vuotiaita MS-potilaita saattaa olla merkittävä määrä, ja tällä ikäryhmällä sairauden immunologiset prosessit saattavat hiipua. Tämä tarkoittaa, että iäkkäämmät potilaat voivat saada jonkinlaista helpotusta oireisiinsa.

Toivo on kuitenkin potilaalle ensisijaisen tärkeää. MS-taudin kanssa eläminen voi olla haastavaa, mutta oikean hoidon ja tuen myötä monet potilaat voivat ylläpitää aktiivista elämää jopa sairauden vuoksi. TIEDÄT KOHTA SADUNKEVYEN FATIIKIN? Monet potilaat kokevat voimakasta väsymystä, joka rajoittaa arkisia toimia ja snappe säännöllisessä elämässä.

Maailmanlaajuisesti noin 2,9 miljoonaa ihmistä kärsii MS-taudista. Suomessa MS-taudin esiintyvyys on erityisen korkea, ja tauti alkaa yleensä 20-50 vuoden iässä. Tärkeää on, että terveydenhuollon ammattilaiset pitävät potilaiden toivoa yllä ja tarjoavat heille jatkuvaa tukea ja tietoa sairauden hallintaan.