Johdanto

Joensuussa asuva 24-vuotias Jenni Meesit on kokenut elämänsä mullistuksen. Hänen kertomuksensa on yksi esimerkki kasvavasta ongelmasta nuorten naisten mielenterveyden alalla. Burnout iski ensimmäisen kerran tammikuussa 2021, kun Jenni yritti saavuttaa täydellisiä arvosanoja opiskellessaan täysipainoisesti. Hän koki päiviensä olevan täynnä jatkuvaa stressiä opiskelujen, maratonharjoittelun, opiskelijatoiminnan ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.

”Oli aivan liian monta rautaa tulessa,” Meesit myöntää. Kolmen kuukauden toipuminen ensimmäisestä burnoutin jälkeen vaikutti lyhyeltä, sillä vuoden 2023 aikana tapahtui toinen romahdus, joka oli huomattavasti vakavampi.

Untuvatunnelmassa vaeltava Jenni

Untuvatunnelmassa vaeltava Jenni oli juuri päässyt eroon unelmatyöstään ja perustunut omaa yritystä, kun häntä kohtasi äkillinen ahdistus. ”Olin sängyssä ja tunsin kylmää hikeä, tuntui kuin kuolisin. Soitin hätänumeroon ja minut vietiin sairaalaan,” Jenni muistelee. Hän sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, joka oli aiemmin ollut piilossa.

Jenni koki, että hänen puhekykynsä heikkeni ja ajattelu oli vaikeaa. 11 kuukautta kestänyt sairasloma oli seurausta toisesta burn outista, johon liittyi myös vakava masennus. ”Elämästä katosi mielihyvä ja kaikki oli harmaata,” hän kertoo.

Mielenterveysongelmien määrä nousee huolestuttavasti

Mielenterveysongelmat ovat kasvaneet merkittävästi nuorten keskuudessa, erityisesti naisilla. Ahdistushäiriöistä johtuvat sairauspäivärahapäivien määrä nuorilla naisilla on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2005. Tämä ilmiö on saanut asiantuntijat varovaisiksi, sillä trendi on hiljalleen nousemassa vaaralliseksi sosiaaliseksi ongelmaksi.

Työkyvyttömyyden syyt ovat moninaisia, mutta nuorten naisten kohdalla paineet yhteiskunnassa ovat suuria. Kansantaloudellisesti mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot maksavat yhteiskunnalle vuosittain noin 1,3 miljardia euroa, mikä on huolestuttava luku. Asiantuntijat arvelevat, että myös sosiaalisen median vaikutus nuorten itsetuntoon ja hyvinvointiin on merkittävä, kun nuoret viettävät tuntikausia päivässä puhelimilla.

Yhteiskunnalliset paineet, kuten taloudelliset huolet ja ilmastonmuutos lisäävät nuorten naisten ahdistusta. Yleisön tietoisuus ja tuki mielenterveysongelmista ovat avainasemassa, sillä nuoret naiset ovat usein valmiita hakemaan apua, kun taas nuoret miehet jäävät ongelmiensa kanssa yksin. Tämä juttusarja pyrkii herättämään keskustelua ja tuomaan esille, että myös miehet kamppailevat mielenterveyshaasteiden kanssa.

Varhaisen puuttumisen merkitys

Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä on tärkeää panostaa varhaiseen tukeen ja laadukkaisiin palveluihin. Terveydenhuolto vielä väliin jää, ja nuoreen sukupolveen voidaan vaikuttaa parhaiten varhaisella avustamisella. Tämä mahdollistaa nuorten naisten ja miesten palaamisen työelämään ilman pitkiä sairauslomia.

Jenni Meesit itse kertoo toipumisprosessistaan: ”Alkuvaiheessa sairaalahoito oli tärkein apu, mutta ystävien ja perheen tuki oli korvaamatonta.” Hän palasi perustarpeiden pariin - säännöllinen uni, terveellinen ruokavalio ja liikunta, ja pikkuhiljaa hän alkoi kokea elämän normalisoituvan.

Jenni toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät mielenterveysongelmien vakavuuden yhtä hyvin kuin fyysisten sairauksien. Hänen tarinansa on vain yksi monista, mutta se kuvastaa sitä suurempaa kriisiä, joka nuorten naisten mielenterveysongelmissa on käynnissä.

Loppuhuomautus

Jos tämä artikkeli sai sinut ajattelemaan, älä jää yksin – keskustele ystävien tai ammattilaisten kanssa ja älä epäröi pyytää apua.