Ukrainan maaperällä käytävä sota on vain jäävuoren huippu laajemmasta globaalista konfliktista, joka ulottuu Itämereltä Pohjois-Koreaan ja yli koko Euroopan.

O'Brienin analyysi sodasta Euroopassa

Brittiläinen historioitsija ja professori Phillips O'Brien on julkaissut uuden esseensä yhdysvaltalaisessa aikakauslehdessä Atlantic, jossa hän väittää, että Euroopassa on alkanut laajamittainen sota. Sodan keskeinen rintama kulkee Itämeren alueella, mutta Euroopan päättäjät näyttävät välttelevän sodan nimeämistä sodaksi.

Sodan kielto ja hallitusten asenteet

O'Brienin mukaan tämä on osa pitkää kulttuuria, jossa poliittiset päättäjät yrittävät kieltää valtiollisen väkivallan, eivätkä he halua myöntää, että sota on todellisuutta. Sodan eri muotoja, kuten kylmää sotaa, rauhaan pakottamista ja hybridisotaa, on kehitetty ja käytetty sukupolvien ajan, ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kutsuma "erikoisoperaatio" Ukrainassa on vain viimeisin lisä tähän pitkään historiaan.

Putinin strategia ja Euroopan poliitikot

Putin välttelee sodan myöntämistä, koska hän tietää sen vahingoittavan hänen hallituksensa mainetta kansainvälisesti. Samalla O'Brien kritisoi eurooppalaisia poliitikkoja, jotka välttelevät kutsumasta Venäjän toteuttamaa sabotaasikampanjaa sodaksi, mikä voisi laajentaa heidän vastuutaan tukea Ukrainaa ja vastustaa Venäjää.

Globaalin sodan laajuus

O'Brienin mukaan Ukrainan konflikti on vain näkyvin osa laajemmasta globaalista sodasta, joka ulottuu aina Kazakstaniin, jossa Venäjän sotatoimien vuoksi azerbaidžanilainen matkustajakone syöksyi maahan. Tämä korostaa sodan globaalia luonteen, johon osallistuvat jopa kaukaiset pohjoiskorealaisjoukot.

Euroopan hallitusten epävarmuus

Huolestuttavinta on, että eurooppalaiset hallitukset vaikuttavat olevan epäröiviä Ukrainan tukemisessa ilman selkeää strategiaa Venäjän aggressiivisen toiminnan estämiseksi. O'Brien huomauttaa, että sodan sotilaallista nimeämistä ei pidä väheksyä; se voisi saada Euroopan johtajat miettimään puolustuskykyään vakavasti.

Yhdysvaltojen rooli Euroopassa

Yhdysvallat ei enää ole Euroopan luotettava kumppani. Kylmän sodan jälkeisessä ajassa Eurooppa on pitkälti nojautunut Yhdysvaltojen sotilaalliseen voimaan, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Tuleva presidentti Donald Trump on osoittanut vierottavan asenteen monia eurooppalaisia hallituksia kohtaan, mikä on saanut monet huolestumaan tulevasta kumppanuudesta.

Euroopan puolustuksen itsenäisyys

O'Brienin mukaan Euroopan on nyt aika ottaa vastuu omasta puolustuksestaan. Ensimmäinen askel kohti tätä itsenäisyyttä on myöntää, että sota on todellista ja että sitä on kutsuttava sodaksi. Tämä voi antaa eurooppalaisille johtajille tarvittavaa rohkeutta ja motivaatiota kehittää omaa puolustusstrategiaansa, jotta he voisivat tehokkaasti vastustaa tulevia uhkia.