Suomessa useat kunnat ovat ajautumassa vaikeuksiin taloustilanteensa vuoksi, mikä pakottaa ne nostamaan veroja ja leikkaamaan menoja. Tämä kehitys vaikuttaa suoraan kuntien tarjoamien palveluiden laatuun ja määrään, herättäen huolta kansalaisten keskuudessa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen suunnittelema valtionosuusjärjestelmän uudistus on herättänyt toivoa helpotuksesta, mutta todellisuus vaikuttaa synkältä. Uudistuksen poliittinen luonne on kiusallinen, sillä hallitus on ilmoittanut, ettei se tule lisäämään julkisia menoja, mikä tarkoittaa, että osa kunnista menettää valtionrahoitusta samalla kun toiset saavat lisäystä.

Kuntaliiton asiantuntija Olli Riikonen arvioi, että myös uudistuksesta hyötyvät kunnat saattavat joutua pettymään. Kuntaliitto on meidän tärkein äänenkannattajamme, ja heidän tietonsa perustuvat tuoreisiin selvityksiin sekä keskusteluihin valtiovarainministeriön kanssa.

Valtion tavoitteena on taata peruspalveluiden, kuten koulutuksen, yhdenvertainen saatavuus kaikissa kunnissa ilman kohtuuttoman korkeita verotuksia. Kuntien valtionosuudet on ohjelmoitu nykyisten tehtävien perusteella, mutta sote- ja pelastuspalvelut eivät enää kuulu kuntien vastuulle.

Uudistuksen myötä suurimmat muutokset liittyvät ”sote-erien” näkymiin. Nämä erät on johdettu sote-uudistuksesta ja ne aiheuttavat tällä hetkellä taloudellisia haasteita useissa kunnissa, joista osa voi joutua jopa maksamaan takaisin valtiolle. Tutkimusten mukaan näitä ”negatiivisia valtionosuuksia” ei täysin poistettaisi hallituksen tavoitteista huolimatta.

Kunnat, joihin uudistus vaikuttaa, kokevat epätasa-arvoa ja epäreiluutta. Esimerkiksi isoimmat kaupungit, kuten Espoo, saattavat kärsiä vähennyksistä, mikäli sote-erät poistetaan tai niille tehdään vähennykset.

Jos taas muutos sote-eriin jää vähäiseksi, esimerkiksi Tampereen tilanne ei helpottuisi merkittävästi. Hallituksessa on voimakkaita huolia suurten kaupunkien investointikyvystä, mikä vaikuttaa tulevaisuuteen monin tavoin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntatalouden historia, erityisesti sote-uudistuksen myötä, jää varmasti kummittelemaan pitkään. Vaikka ehdotukset muuttaa sote-eriä saattavat tarjota lievitystä, ne eivät poista menneisyyden aiheuttamia taloudellisia rasitteita.

Selvityshenkilöt ovat myös esittäneet, että kiinteistöverot otettaisiin tulevaisuudessa huomioon valtionosuuslaskelmissa, joka saattaa vaikuttaa monien kuntien rahoitukseen. Esimerkiksi Utajärvelle ehdotettu muutos voisi merkitä jopa 381 euron vähenemistä asukasta kohden.

Vaikka nämä ehdotukset voivat vaikuttaa vaatimattomilta, ne ovat täynnä poliittisia haasteita ja herättävät kysymyksiä kuntien normaalitilasta, etenkin kun kuntakentällä kerrotaan olevan tulevia vaaleja.

Hallitus on päättänyt lykätä uudistusta vuodella, mikä viittaa siihen, että hallituspuolueiden kesken on edelleen tiukkoja keskusteluja eessä. Uudistuksen odotukset ovat nousseet korkealle, mutta se ei tule tarjoamaan suurta pelastusta kuntien talousongelmiin.

Selvityshenkilöt ovat korostaneet, että tarvitaan perusteellista tarkastelua, joka ulottuu syvemmälle kunnallisen talouden perusperiaatteisiin ja kenties jopa kunnan tehtävien uudelleenmäärittelyyn. Tulevaisuus näyttää, ettei kuntakentän tilanne tule helpottumaan lähitulevaisuudessa.