Royal United Services Instituten asiantuntija Sari Arho Havrén on varovaisen optimistinen Kiinan satamien päätöksistä. Hän huomauttaa, että Kiina ei ainoastaan vastaa Yhdysvaltojen pakotteisiin, vaan saattaa myös signaloida tulevia muutoksia kansainvälisessä politiikassa.

"Kiinan päätös sulkea satamia Venäjän varjolaivoilta voi olla kahdensuuntaista signalointia. Onko kyseessä aito linjaus vai vaatimaton narratiivisignaali, on vielä epäselvää," Havrén toteaa.

Iltalehden uutisen mukaan Kiinan suurimmat öljysatamat ovat nyt kieltäytyneet tarjoamasta palveluja aluksille, jotka ovat Yhdysvaltojen pakotelistalla. Arho Havrén huomauttaa, että tämä ei rajoitu vain Venäjään, vaan myös muihin maihin, kuten Iraniin, jotka ovat Yhdysvaltojen sanktioiden kohteena.

Tämä kehitys voi vaikuttaa myös Donald Trumpin mahdolliseen paluuseen presidentiksi. Havrén uskoo, että Kiina haluaa osoittaa yhteistyöhalukkuutensa ja kykynsä Yhdysvaltojen suuntaan.

"Iranin ja Venäjän tavoin Kiina käyttää varjolaivoja hyväkseen", hän selittää. "Tämä kaikki viittaa siihen, että Kiinalla on strategisia suunnitelmia salakuuntelun tai muihin geopoliittisiin rintamilla."

Shandon Port Groupin, yhden Kiinan suurimmista satamaoperaattoreista, ilmoitus kielsi Yhdysvaltojen pakotelistalla olevia aluksia vastaanottamasta satamapalveluja. Kiinan ulkoministeriö kuitenkin kiisti, että heillä olisi ollut tietoa tällaisesta päätöksestä ja vastustaa voimakkaasti yksipuolisia pakotteita.

Havrénin mukaan Kiina on erittäin varovainen toimenpiteidensä suhteen, koska ne saattavat vahingoittaa yhteistyösuhteita Venäjään. "Kiinan täytyy myös signaloida jonkinasteista vastustusta Yhdysvaltojen sanktioita kohtaan samalla kun se valmistelee Trumpin mahdolliselle hallinnolle,"

Kiinan ja Venäjän yhteistyö on jatkuvasti syventynyt niin talouden kuin sotilasasioidenkin alueella. Havrénin mukaan maat ovat harjoitelleet yhdessä yli sata kertaa erilaisissa sotaharjoituksissa, ja Venäjä on nyt entistä myötämielisempi Kiinan saamaan sotilasteknologiaan.

Shandon Port Group kuuluu Kiinan valtionyhtiöihin, jotka ovat valtioneuvoston alaisen organisaation valvonnassa. Havrén korostaa, että tällaiset yritykset eivät ryhdy pieniin temppuihin ilman virallista hyväksyntää.

"Kiinasta voi tulla ristiriitaista viestintää. On mahdollista, että näitä signaaleja on lähetetty ilman valtiollista koordinaatiota, mutta se jää nähtäväksi, kuinka toimenpano tapahtuu," Arho Havrén toteaa. Kiina ja Venäjä näyttävät siis olevan yhä tiiviissä yhteistyössä, vaikka kansainväliset paineet ja pakotteet jatkuvat. Tämä kehitys on erityisen kiinnostavaa, kun otetaan huomioon tulevat vaalit Yhdysvalloissa ja niiden mahdolliset vaikutukset globaaliin poliittiseen dynamiikkaan.