Hakaniemen halli on ollut Ismo Kokolle, auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n puheenjohtajalle, erityinen paikka jo lapsuudesta saakka. Se on ollut hänen perhesiteidensä paikka ja muistuttaa myös hänen mummostaan, joka tuli vaatimattomista oloista Pohjois-Karjalasta ja opetti hänelle yhteisöllisyyden merkitystä.

Kokko on vahvasti sitä mieltä, että hänen mummonsa ajattelutapa on merkityksellinen myös nykypäivän ammattiyhdistysliikkeessä. Hän kertoo, että nyky-yhteiskunnan yksilökeskeisyys on ajanut pois ajatuksen siitä, että yhdessä voimme saavuttaa enemmän. 'Yhdessä ponnistelemalla voimme saavuttaa jotain parempaa, myös tuleville sukupolville', hän sanoo.

Viime kevät oli Kokolle erityisen rankka, kun hallituksen sosiaaliturvauudistuksista ja työlainsäädännön muutoksista nousi lakkoja. Hän myöntää, että vaikka konkretiaa ei syntynyt, lakkojen suurin arvo oli siinä, että ne osoittivat suomalaista ay-liikettä ei voitu vain ohittaa. 'Meidän oli pakko näyttää, että olemme täällä eikä meitä voi vain lakaista maton alle', hän jatkaa.

Kokon mukaan kevät muutti ay-kenttää ja paljasti yhteiskunnan halun heikentää ammattiyhdistysliikettä entisestään. ''Hallitusohjelman työlämäosio paljastui karuksi, ja se loi pohjaa laajemmille muutoksille''.

Kokon huomauttaessaan, että taistelu työlainsäädännöstä ja sosiaaliturvasta on henkisesti haastavaa, ja se tunne vahvistui, kun hän vastusti hallituspolitiikkaa ja sai ylleen puoluepoliittisen leiman. Hän jatkaa: 'On vaikeaa katsoa, kun omatkin ihmiset mieltävät kysymykset liian yksipuolisesti. Hallituspuolueita äänestäneet eivät välttämättä ymmärtäneet, miten heiltä ollaan riistämässä'.