Viime viikolla hyvinvointialueet toimittivat Valtiokonttoriin talousarvionsa vuodelle 2023, mikä toi valoa niiden taloudellisiin näkymiin. Onko tunnelin päässä toivoa? Vastaus vaihtelee asiantuntijoiden mukaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vuosi 2025 saattaisi olla ensimmäinen ylijäämäinen vuosi hyvinvointialueille. Arvioiden mukaan alueet tekisivät tänä vuonna yhteensä noin 250 miljoonan euron ylijäämän. Tilikauden lopullinen ylijäämä tai alijäämä määräytyy toimintatuottojen ja valtion rahoitusten jälkeen, kun toimintamenot ja poistot on vähennetty. Pitkän aikavälin alijäämät vaativat kuitenkin muutoksia toiminnassa.

– Kustannusten kasvun arvioidaan hidastuvan selvästi noin kahteen prosenttiin. Tämä on seurausta alueiden muutosohjelmien toimeenpanosta sekä yleisen inflaation hidastumisesta, kertoo johtava asiantuntija Antti Väisänen valtiovarainministeriöstä.

Rahoituksen tulevaisuus näyttää myös lupaavalta, sillä lakisääteinen jälkikäteistarkistus vuosille 2023 on nostanut rahoituksen tasoa, odotettavissa on noin 2,2 miljardin euron kasvu vuodelle 2025, mikä tarkoittaa noin 9 prosentin nousua. Paikallisten taloudellisten haasteiden vuoksi tämä voi olla elintärkeä tuki hyvinvointialueille.

Muutokset ovat suuria verkkokalvojemme edessä, esimerkiksi Kanta-Hämeen alueen alijäämäennuste on muuttunut 81,7 miljoonasta eurosta odotettuun 28,3 miljoonan euron ylijäämään. Keski-Suomessa alijäämäennuste on tippunut 112,3 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan euroon tälle vuodelle.

Tässä kyllä myös neljä kriisialuetta, joiden mukaan alueiden talousstrategiat ovat olleet vaarassa. Kanta-Häme, Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa ovat kaikki kohdanneet suuria taloudellisia ongelmia, ja tilanne on pysynyt huolestuttavana.

Vaikka ilomaailma saattaa näyttäytyä valoisan toiveikkaana, niin asiantuntijat ovat varautuneet yllätyksiin. Hyvinvointialueet esittävät tammikuun lopussa tilinpäätösarvionsa vuodesta 2024, ja maaliskuussa voitaisiin nähdä ensimmäiset vuoden 2024 tilinpäätöstiedot.

Sote-asiantuntija Jarmo Korhonen on kuitenkin huolissaan. Hän näkee nykyiset ennusteet liian optimistisina ja ennustaa, että alijäämät saattavat nousta jopa 3,7 miljardiin euroon. Korhonen varoittaa, että monet alueet eivät tule pystyyn kattamaan alijäämiään, ja hallituksen säästöpuheet näyttävät olevan pelkkää toiveajattelua.

Korhonen korostaa, että palkankorotukset, toimistojen vuokrakulut ja väestön tarpeen kasvu tulevat lisäämään kustannuksia merkittävästi, kunnes hallitus ymmärtää, kuinka syvälle sote-kriisi voi ulottua. Siinä vaiheessa julkistetaan todennäköisesti myös kansainvälisiä toimenpiteitä EU:n alijäämän vuoksi.

Mitä tämä tarkoittaa hyvinvointialueiden tulevaisuudelle? Syntyvyyden ja väestön ikääntymisen yhdistelmä asettaa valtavia haasteita perusterveydenhuollolle ja hyvinvointipalveluille. Nähtäväksi jää, pystytäänkö alueilla luomaan kestävä taloudellinen malli, joka varmistaa palvelujen saatavuuden kaikille kansalaisille.