Ilmailumaailman suuri muutos on käsillä, kun lentoyhtiöt ympäri maailmaa tilaavat satoja sähköhybridikoneita ruotsalaiselta startup-yritykseltä Heart Aerospace. Tämä innovatiivinen yhtiö kehittää 30-paikkaista matkustajakonetta, joka pystyy kuljetamaan matkustajia jopa 800 kilometrin matkan yhdellä latauksella, tai 200 kilometriä pelkällä sähköllä.

Koelennot alkavat ensi kesänä, ja yhtiö valmistautuu perusteellisiin testaamiseen ennen kuin koneet saadaan lentokelpoisiksi. Heart Aerospacen toimitusjohtaja Anders Forslund kuvailee tätä kehitystä ilmailun suurimmaksi muutokseksi sitten suihkokonekauden alun 70 vuotta sitten.

Olennaista on, että koneet pystyvät lentämään lyhyitä matkoja toisin kuin perinteiset polttoaineella toimivat koneet. Helsinki-Vantaan ja Vaasan väli on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa päästöt voisivat alentua jopa 60 prosenttia sähköhybridikoneen myötä. Koneen siipiin kiinnitetään neljä moottoria, joista kaksi toimii sähkön avulla. Valveutuneet ilmailuyhtiöt, kuten Braathens ja SAS, ovat jo kiinnostuneita uusista koneista.

Heart Aerospace on varannut koneelleen jo 250 vahvistettua tilausta, ja se aikoo aloittaa tuotannon vuonna 2026. Huolimatta tiukoista aikarajoista, yritys on myös onnistunut saamaan mukaansa merkittäviä sijoittajia, kuten EU:n ja lentoyhtiöiden Air Canada ja United Airlines.

Innovatiivinen latausratkaisu, joka perustuu lahtelaisen Kempowerin kehittämään MCS-järjestelmään, mahdollistaa koneiden lataamisen nopeasti, jotta niiden seisonta-aika kentällä olisi vain puoli tuntia. Tämä on erityisen tärkeää, sillä lentoyhtiöt vaativat, että koneet saadaan nopeasti takaisin ilmaan.

Ahvenanmaan maakunta on liittynyt teolliseen neuvottelukuntaan, joka tutkii mahdollisuuksia nollapäästöisiin lentoihin Itämeren saariryhmässä. Tämä yhteistyö lentoyhtiöiden ja lentokenttien välillä voi olla avainkysymys tulevaisuuden kestävässä lentoliikenteessä.

Heart Aerospacen kehitystyö ei kuitenkaan ole ilman haasteita. Kaalan mukaan, jotkut yritykset, jotka kehittävät vetykäyttöisiä lentokoneita, ovat jo menneet konkurssiin viimeisen viiden vuoden aikana, mikä herättää kysymyksiä sähkö- ja vetystrategioiden kestävyydestä.

Kansainvälisellä tasolla tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä nettonollaan vuoteen 2050 mennessä, ja tällaiset innovaatiot ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Onko tämä uusi teknologia lentoliikenteen pelastaja? Se jää nähtäväksi!