Suomessa on nyt mitattu poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja marraskuussa. Perjantaina Pohjois-Lapissa lämpötilat nousivat jopa 10–12 asteeseen, ja Inarin Nellimissä rikottiin marraskuun ennätys 12,6 asteella.

Viikonloppu on kuitenkin tarjonnut jyrkemmän sään, kun kylmempien lämpötilojen saapuminen on alkanut. Koko maan päiväsaikaiset lämpötilat ovat olleet plussan puolella ja Etelä- ja Keski-Suomessa ne ovat erittäin lähellä viittä astetta.

Forecan meteorologi Kristian Roine kertoo, että Suomelle on saapumassa korkeapaine, joka tuo mukanaan edelleen lämpimiä kelejä. Kuitenkin alkuviikon jälkeen tuuli voimistuu ja lämpötilat alkavat laskea; loppuviikolla tuuli puhaltaa lännen ja etelän suunnasta.

Etelä- ja Länsi-Suomessa lämpötilat saattavat nousta viiteen asteeseen, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa ne pysyttelevät nollan tuntumassa. Lapissa päivälämpötilat voivat olla jopa pakkasasteita, mutta Roine toteaa, etteivät ne ole kauden mukaisesti erityisen kylmiä.

Korkeapaine tuo mukanaan myös kuivia kelejä, joten sateita ei todennäköisesti nähdä paljoa tulevalla viikolla. Roine ennakoikin, että sademäärät rajoittuvat muutamaan milliin ja mahdollisesti maanantain ja tiistain välisenä yönä voi esiintyä vain hajanaisia sadekuuroja.

Sumu on tullut vallitsevaksi ilmiöksi, ja Roine huomauttaa, että sumupilviä voi esiintyä laajalti. Erityisesti maan länsiosissa ja suurissa kaupungeissa on ilmassa harmautta, kun taas itä- ja pohjoisosissa nautitaan selkeämmistä keleistä.

Sunnuntaiksi ennustettu ilmanpaineen nousu tuo mukanaan mahdollisen pakkasyön, ja lämpötilat liikkuvat lännen ja etelän pilvisillä alueilla noin 1–7 asteen välillä, Lapissa pakkasta voi olla muutama aste. Tämä jakaa Suomen harmaiden pilvien alle ja aurinkoisemmille alueille, Roine toteaa.

Lumitilanne Suomessa on tällä hetkellä surkea; Ilmatieteen laitoksen mukaan suuressa osassa maata ei ole lunta lainkaan. Ainoa varovainen toive saattaa olla, että Pohjois-Lapissa voisi tulla muutamia lumikuuroja viikonlopun aikana, mutta muualla maassa lumi ei näyttäisi olevan tulossa.

Kittilässä ja Sallassa on ollut joitakin lumihavaintoja, mutta ne eivät riitä muuttamaan tilannetta merkittävästi. Roine alleviivaa, että lumen määrä on niin vähäistä, etteivät kaikki nämä muutamat sentin lumet todennäköisesti kestä pitkään.

Samalla Roine arvioi, että viikkokohtaiset ennätyslämpötilat ovat nyt palanneet normaalitasolle, joka marraskuulle tyypillinen on. Koko maan tasolla on nähty useita syksyjä, jolloin lumi peittäisi maan, erityisesti Lapissa, huomattavasti enemmän.

Historialliset lumipeitteet ovat Suomessa merkittäviä; tietojen mukaan pysyvän lumikauden alkaminen vaihtelee, mutta tyypillisesti se kestää ainakin kolme viikkoa etelärannikolta ja saaristosta lukuun ottamatta. Ensimmäinen ehjä lumipeite Helsingissä kirjattiin 11. lokakuuta 1973, ja se on ollut toistuvasti myöhemmin, viimeisin 12. tammikuuta 2014. Jyvaskylassakin on aikaisimman lumipeitteen saaminen nähty jo syyskuussa vuonna 1969, ja tyypillisesti se on ollut skeemassa lokakuun loppuun. Sään ääri-ilmiöt herättävät huolta ja kysymyksiä siitä, mitä talvi tuo tullessaan!