Helsinkiläinen 60-vuotias Yrjö Kokko huomasi kaksi vuotta sitten, että hänen kesämökkinsä pihalla Keuruulla kasvoi sieniä. Häntä vaivasi kysymys, olisiko noista sienistä mahdollista valmistaa ruokaa, joten hän päätti ladata puhelimeensa sienen tunnistussovelluksen ottaakseen niistä kuvia. Kokko oli aluksi siinä uskossa, että sovellus olisi ilmainen, mutta pian selvisi, että se maksoi 30 euroa.

”Kuvittelin, että 30 euroa kerran maksamalla, saisin käyttää sovellusta koko loppuelämäni,” Kokko toteaa, mutta pian hän huomasi maksavansa tätä summaa kolmen vuoden ajan jatkuvasti. Hän ymmärsi asian vakavuuden vasta, kun Yle kysyi lukijoiltaan aiheesta.

”Olen ottanut vain kaksi kuvaa, mikä tekee 45 euroa per kuva. En ole käyttänyt sovellusta sen jälkeen,” hän jatkaa.

Ilmiö, jota Kokko koki, tunnetaan palveluhävikinä, minkä vuoksi monet kuluttajat maksavat turhasta kaupallisesta palvelusta, jota he eivät käytä. Ylen tekemässä kyselyssä kuluttajat jakoivat omia kokemuksiaan palveluhävikistä, ja vastauksia kertyi nopeasti lähes 90.

Etenkin erilaiset suoratoistopalvelut, kuntosalijäsenyydet ja muut jäsenyydet nousivat esiin vastauksista. Vaikka tarkkoja tilastoja ei palveluhävikin yleisyydestä ole, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell arvioi sen olevan yhä merkittävä ongelma.

Hän kertoo, että palveluhävikki sinänsä ei ole laitonta, mutta ongelmat alkavat, kun palveluihin liittyy piilokauppoja tai ”pimeitä käytäntöjä”. Esimerkiksi kuluttajan puolesta rastitut valintaruudut voivat johtaa maksullisen lisäpalvelun tilaamiseen ilman kuluttajan nimenomaista suostumusta. Samoin tilaus voi jatkua automaattisesti kokeilujakson jälkeen, ellei kuluttaja itse irtisano sitä.

”Internetissä on helppo tilata palvelu, mutta vaikea perua se,” Beurling-Pomoell huomauttaa.

Myös Kokolla oli vaikeuksia irtisanoa sienitunnistussovelluksensa tilausta. Hän yritti useita kertoja ilman tulosta.

”En tiedä, miten pääsen tästä eroon. Yritin etsiä sovelluksen valikosta lopettamismahdollisuutta, mutta se ei vain näyttäytynyt,” hän sanoo turhautuneena.

Hänen mielestään kuluttajilla tulisi olla selkeä mahdollisuus näkyvillä sovelluksen asennusvaiheessa, kuinka paljon siitä veloitetaan, kuinka usein ja miten tilaus voidaan lopettaa.

Yle auttoi Yrjö Kokkoa saamaan tilauksen lopetettua, mutta prosessi oli monivaiheinen ja vaati useita klikkauksia. Sopimusehtojen epäselvyys nostaa esiin myös suuremmallakin mittakaavalla kuluttajaturvallisuuskysymyksiä.

Sosiaalinen media heikentää kuluttajien kykyä pysyä tietoisina tällaisista ansaista. Beurling-Pomoell huomauttaa, että sosiaalinen media lisää heräteostoksia, kun kuluttajat kiiruhtavat tekemään päätöksiä ilman huolellista harkintaa.

”On ratkaisevan tärkeää, että kuluttajat ovat tietoisia heidän oikeuksistaan ja pimeistä käytännöistä. Reklamoiminen epäreiluista käytännöistä voi johtaa muutokseen,” hän sanoo.

Paras neuvo kuluttajille on hänen mukaansa maltti: ”Älä osta heti, vaan mieti asiaa yöllä.”

Muista, että olet vastuussa tekemistäsi päätöksistä ja tarkista aina, mihin sitoudut ennen kuin hyväksyt tarjouksia.