Yhdysvallat on asettanut seitsemän Helsingin telakalla rakennettua alusta pakotelistalle. Nämä huoltoalukset ovat keskeisiä Venäjän öljy- ja kaasutoiminnassa, erityisesti Sahalinin alueella.

Alukset, jotka on rakennettu venäläiselle Sovcomflotille, ovat jäämurtavia huoltoaluksia, joita käytetään arktisilla öljykentillä. Viime viikolla Yhdysvallat laajensi pakotteitaan koskemaan useita Sovcomflotin aluksia, mikä tarkoittaa vahvempaa huomiota Venäjän toimiin kansainvälisillä markkinoilla.

Yhdysvaltain tavoitteena on ovia sulkemalla kärjistää Venäjän öljynvientituloja sekä heikentää varjolaivaston, eli Venäjän lipun alaisuudessa liikennöivien, mutta todellisuudessa muihin maihin rekisteröityjen tankkereiden toimintaa. Sovcomflotin laivaston pakotelistat ovat tulleet esille jo aiemmin, mutta nyt pakotteita on laajennettu merkittävästi.

MOT:n selvityksen mukaan Sovcomflot on myös kytköksissä useisiin varjolaivaston tankkereihin, joiden omistuksia pyritään hämärtämään veroparatiisien kautta. Dubaista on tullut yksi merkittävimmistä keskuksista, josta käsin Venäjän varjolaivastoa hallitaan. Tämä paljastaa valtavan verkoston, joka pyrkii kiertämään kansainvälisiä pakotteita ja rajoituksia.

Helsingin telakalla rakennetuilla laivoilla on äärimmäisen tärkeä rooli Venäjän energialle. Ne toimivat erityisesti Sahalin 1 ja 2 -öljy- ja kaasukenttien tukena, ja niiden avulla kuljetetaan merkittäviä määriä raakaöljyä kansainvälisille markkinoille.

Vaikka alukset on rekisteröity Kyprokselle, omistajatiedot viittaavat vahvasti siihen, että ne ovat edelleen Sovcomflotin vaikutusvallassa. Tämä tilanne herättää kysymyksiä Itämeren alueen yhteistyöstä ja turvallisuudesta.

Eagle S -laiva, jota tutkitaan Suomenlahden kaapelirikosten yhteydessä, saattaa myös olla kytköksissä Venäjän varjolaivastoon, mikä lisää huolenaiheita alueen turvallisuustilanteesta.

Helsingin telakkateollisuuden historia on ollut monimutkainen. Telakka oli pitkään venäläisessä omistuksessa ja se rakennutti laivoja Kremlin kontrolloimalle Sovcomflotille. Voimakkaat geopoliittiset muutokset vaikuttavat edelleen telakan toimintaan, ja tilanne paheni entisestään Venäjän hyökkäyksen myötä Ukrainaan vuonna 2022, mikä johti Venäjän suuntaan tapahtuvien kauppasuhteiden heikentymiseen.

Telakka on ollut voimakkaasti sidoksissa Venäjän hallintaan, mutta sen omistus vaihtui tänä vuonna kanadalaisyhtiön myötä. Nykyisin Helsingin telakka on uudelleenhenkistynyt ja tunnetaan nimellä Helsinki Shipyard. Tämä muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, erityisesti alueen geopoliittisessa kontekstissa.

Missä määrin Helsingin telakka voi vapautua Venäjän vaikutusvallasta ja miltä tämä kaikki tulee näyttämään tulevaisuudessa? Jatkamme tilanteen seuraamista!