Helsingin Eteläesplanadilla sijaitseva Valtioneuvoston juhlahuoneisto, tunnetumpi nimellä Smolna, on yksi kaupungin arvokkaimmista ja historiallisesti merkittävimmistä rakennuksista. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Smolna on koristeltu joonialaisin pilasterein ja reliefein, ja se on toiminut monen merkittävän henkilön, kuten Suomen kenraalikuvernöörien ja valtionhoitaja C. G. E. Mannerheimin kotina.

Vuonna 1918 rakennus toimi punakaartin esikuntana, ja sen nimen juuret ovat Pietarissa sijaitsevassa aatelistyttöjen oppilaitoksessa, joka toimi bolsevikkeja varten päämajana vuonna 1917.

Nykyään Smolna toimii Valtioneuvoston juhlahuoneistona, jossa järjestetään neuvotteluja, tiedotustilaisuuksia ja muita edustustilaisuuksia. Yksi sen vähemmän tunnettu rooli on ministerihotelli, joka on ollut käytössä 1960-luvulta lähtien.

Iltalehti on paljastanut, ketkä ministereistä ovat viime vuosina asuneet ministerihotellissa. Valtioneuvoston kansliasta saadun tiedon mukaan ministerihotellin tiloja on käyttänyt vain kolme ministeriä vuodesta 2015 lähtien, ja nyt ministerihotelli on tyhjillään.

Viimeisin asukas, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, asui siellä syksyllä 2023. Smolna ja ministerihotelli kävivät peruskorjauksen läpi vuosina 2021–2023, ja Ikosen asuinpaikka oli remontoitu noin 62 neliön kokoiseksi asunnoksi.

Ikonen asui ministerihotellissa noin kolmen kuukauden ajan. Hän kertoi tarvitsevansa yöpymispaikan Helsingissä ministeritehtävän vuoksi, ja tilat olivat erinomaiset, vaikka talo oli vielä remontissa. Hänellä oli kuukausivuokra 1600 euroa, mikä sisälsi kaikki mukavuudet.

Ennen Ikosta ministerihotellissa asui myös Paula Risikko, joka toimi sisä-, liikenne-, kunta-, peruspalvelu- sekä sosiaali- ja terveysministerinä. Risikko kertoo asuneensa hotellissa perheensä kanssa arkipäivisin vuodesta 2007 eteenpäin. Asunto oli niin sanottu soluasunto, joka koostui kahdesta makuuhuoneesta yhteisten tilojen, kuten keittiön ja saunan, kanssa.

Ministerihotellista löytyy myös kiinnostava yhteys nykyiseen pääministeriin Petteri Orpoon, joka asui siellä vuosina 2014–2018. Orpon on raportoitu käyttäneen ministerihotellin palveluja hänen eri ministeritehtäviensä aikana, mutta hän ei kuitenkaan vastaa kysymyksiin ministerihotellin tarpeellisuudesta tai toimivuudesta.

Valtioneuvoston kansliasta kerrotaan, että ministerihotelli ei perustu lakiin, vaan sen olemassaolo juontaa juurensa ministeripalkkiolain esitöihin. Kysymys on eräänlaisesta asumisjärjestelyistä ministereille heidän valtioneuvostotehtävissään.

Asunnon vuokraan on sisällytetty vesimaksu ja sähkölasku, ja siivous on järjestetty kerran viikossa. Kasvanut kiinnostus ministerihotellin ja sen toiminnan ympärillä herättää kysymyksiä siitä, onko tämä järjestely edelleen ajankohtainen ja tarpeellinen.

Oikeusoppineet ovat jakaneet mielipiteitään ministerihotellin lainmukaisuudesta, ja keskustelu asiasta jatkuu. Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olli Mäenpää näkisi ministerihotellin enemmän työnantajan tarjoamana etuutena, kun taas Itä-Suomen yliopiston professori Tomi Voutilainen on kriittisempi ja vaatii selkeämpiä sääntöjä tämän tyyppisistä etuisuuksista.