Eurooppa-neuvosto, joka koostuu kaikkien 27 EU-maan valtionpäämiehistä, on juuri hyväksynyt radikaalin uudistuksen tunnetun nimellä ”Budapestin julistus”. Tämä julistus pyrkii mullistamaan Euroopan taloudellisen ja ekologisen tulevaisuuden.

Johtajat sitoutuvat vahvistamaan EU:n kilpailukykyä, ja tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosan vuoteen 2050 mennessä. Tämä merkitsee paitsi taloudellisen vaurauden takaamista myös EU:n turvallisuuden ja globaaliin vaikutusvaltaan liittyvän aseman vahvistamista.

Julistuksessa korostetaan, että on ”välttämätöntä” kuroa umpeen innovointi- ja tuottavuuskuilut. Niin globaalit kilpailijat kuin EU:n sisäinen kehitys ovat nousevia haasteita, jotka vaativat pikaisia toimia.

Yksi keskeinen teema on liiallisen sääntelyn purkaminen. Julistuksessa puhutaan jopa ”vallankumouksesta” sääntelyn uudistamisessa, mikä herättää huomiota yritysmaailmassa. Aloitus ”yksinkertaistamisvallankumoukselle” tarkoittaa selkeämmän ja älykkäämmän lainsäädännön luomista, joka erityisesti helpottaa pk-yritysten elämää. Hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita pyritään vähentämään merkittävästi.

Julistuksessa painotetaan, että Euroopan yritykset tarvitsevat mahdollisuuden kukoistaa ilman liiallista sääntelyä. Lisäksi halutaan omaksua ”mahdollisuuksia korostava ajattelutapa”, jonka avulla voidaan nopeuttaa innovaatioita ja kilpailukykyä. Suunnitelmat toteutuksesta on tarkoitus saada esiin jo ensi vuoden heinäkuuhun mennessä.

Yksi julistuksen keskeisistä tavoitteista on rapportoinnin vähentäminen vähintään 25 prosentilla vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta EU:n komissiolla on velvollisuus toimia viipymättä. Tämä liittyy suoraan byrokratian purkamiseen ja kilpailun parantamiseen Euroopassa.

Ilmastoneutraalius on megatrendi, johon tähdätään. Tavoitteena on, että päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa, että energialähteet pitää irrottaa hiilestä. Samalla korkeisiin sähköhinnoihin ja niiden suurien vaihtelujen hillitsemiseen etsitään ratkaisuja.

Euroopan puolustuskyvyn nostaminen ja halu parantaa ”puolustusvalmiuksia ja -kykyjä” mainitaan myös julistuksessa. Puolustusteollisuuden ja teknologisen infrastruktuurin kehittäminen on olennainen osa strategiaa.

Julistuksen mukaan Euroopan kilpailukykyhaasteet vaativat mittavia investointeja, ja sekä yksityinen että julkinen sektori ovat tervetulleita mukaan. Vaikka EU:n yhteisvelkaa ei suoraan torjuta, sen käyttöä ei myöskään suljeta pois.

EU:n tulevaisuus näyttää valoisalta ja täynnä mahdollisuuksia! Liity mukaan seuraamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi!