Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa

Kahdessa tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu monipuolisen FINGER-elintapaohjauksen vaikutuksia ikääntyvien aikuisten hyvinvointiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa havaittiin, että elintapaohjaus lisäsi liikuntaa ja vähensi gerastenian, eli vanhuuden haurastumisen, ensimmäisiä merkkejä erityisesti iäkkäillä miehilllä. Toisessa tutkimuksessa seurattiin osallistujien liikunta-aktiivisuutta peräti seitsemän vuoden ajan, ja tulokset osoittavat, että elintapaohjaus auttaa ylläpitämään aktiivista ja terveyttä tukevavaa elämäntapaa.

Yksilölliset tekijät, kuten kipu ja masennusoireet, voivat kuitenkin rajoittaa liikunnan harrastamista ja siten elintapaohjauksen vaikutuksia.

Monipuolinen elintapaohjelma tukee toimintakykyä

FINGER-tutkimus, joka toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta, oli laaja satunnaistettu interventiotutkimus. Tutkimukseen osallistuneet 60–77-vuotiaat henkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Aktiiviselle ryhmälle tarjottiin monipuolista elintapaohjausta, joka käsitti terveellisen ravitsemuksen, liikunnan, kognitiiviset harjoitukset sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnan. Heitä verrattiin ryhmään, joka sai vain tavanomaista terveysneuvontaa.

Kaksivuotinen elintapaohjaus pienensi gerastenian esiintyvyyttä miehillä, joilla oli gerastenian esiastetta tutkimuksen alussa. Gerasteniaa esiintyy joka kymmenennellä yli 70-vuotiaalla, mutta sen esiasteita havaitaan myös keski-ikäisillä. Gerastenia tarkoittaa hauraampaa toimintakykyä, joka lisää riskiä esimerkiksi kaatumisiin ja muihin sairauksiin.

– Useat gerastenian riskitekijät ovat ehkäistävissä. Tämä tutkimus osoittaa, että liikunnan lisääntyminen osallistujien joukossa vaikutti merkittävästi gerastenian riskin pienenemiseen, toteaa Tampereen yliopiston gerontologian professori Jenni Kulmala.

Aikaisemmat tutkimustulokset ovat myös osoittaneet, että kokonaisvaltaiset elämäntapamuutokset voivat merkittävästi ylläpitää ikääntyneiden muistitoimintoja ja fyysistä toimintakykyä.

Kipu ja masennusoireet yhteydessä vähäiseen liikuntaan

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien liikuntatottumuksia seitsemän vuoden aikana. Tulokset paljastivat, että suurimmalla osalla osallistujista liikunta-aktiivisuus säilyi keskimääräisellä tasolla, jossa kohtuullisen kuormittavaa liikuntaa harrastettiin kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Merkittävää oli, että erityisesti kivut ja masennusoireet korreloivat vähäisen liikunnan kanssa, mikä johti liikunta-aktiivisuuden jyrkkään laskuun seurannan aikana.

– Huolimatta liikunnan positiivisista vaikutuksista, suurin osa aikuisista ei liiku riittävästi, ja iän myötä liikunta-aktiivisuus usein vähenee entisestään. Tulokset osoittavat, että kipu ja masennusoireet ovat merkittäviä esteitä liikunnan harrastamiselle. Tämä korostaa kohdennetun tuen tarvetta, korostaa erikoistutkija Saila Kyrönlahti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Liikuntamotivaatiolla suuri merkitys liikunnan harrastamisessa

Reilu neljännes tutkittavista onnistui säilyttämään korkean liikunta-aktiivisuuden koko seurannan ajan. Korkean liikunta-aktiivisuuden säilyttäminen oli todennäköisempää, mikäli henkilö oli osallistunut terveellisiä elintapoja tukevaan FINGER-elintapaohjelmaan. Henkilöt, jotka saivat liikunnasta iloa ja kokivat sen tuovan hyvää oloa, olivat muita todennäköisemmin aktiivisia koko seurannan ajan. Ne, jotka liikkuivat terveyssyistä tai lääkärin kehotuksesta, kuuluivat useammin matalan aktiivisuuden ryhmiin, mutta tässä tapauksessa FINGER-ohjelma tuki heidän aktiivisuuttaan.

– Liikunnan suunnittelussa on tärkeää huomioida henkilökohtaiset motivaatiotekijät ja liikunnan sosiaalinen puoli. Tämä voi auttaa luomaan kestäviä liikuntatapoja, painottaa Kyrönlahti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että monipuolinen elintapaohjaus tuottaa selkeästi hyötyjä ikääntyneiden hyvinvoinnille.

Useat elintapamuutokset, mukaan lukien liikunta, voivat olla erittäin ratkaisevassa asemassa äkillisten terveysongelmien ehkäisemisessä ja elämänlaadun parantamisessa. Tämä tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden terveysohjelmille, jotka tähtäävät ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen.