Romaninaisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa on pitkään pidetty tabuna, mutta asiasta on alettu puhua yhä enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija, Janette Grönfors, kertoo, että romaniväestö elää monessa suhteessa samassa todellisuudessa kuin muu suomalainen väestö, eikä ongelma ole sen suurempi tai pienempi.

Viime aikoina julkinen keskustelu on herättänyt huomiota erityisesti kahdessa traagisessa tapauksessa, joissa romaninaisilta on viety henki väkivallan seurauksena. Huhtikuussa Helsingissä 21-vuotias äiti murhattiin pikaruokaravintolassa. Vain viikkoa myöhemmin Tampereella ammuttiin raskaana oleva nainen. Molemmat uhrien ja epäiltyjen taustat liittyvät romanivähemmistöön.

Suomessa on havaittavissa muutoksia romanikulttuurissa. STM:n tutkimuksen mukaan perhe ja suku ovat tärkeitä, mutta naisten aseman parantaminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Grönfors kehottaa harkitsemaan, miten moderni romaniperhe voi tukea naisten elämää ja arvostusta. "Kouluttautuminen ja yhteiskuntaan osallistuminen tulevat yhä tärkeämmiksi romaninaisten keskuudessa", hän kertoo.

Esimerkiksi Tammisaaressa toimiva Natja Jauhiainen työskentelee perhetyöohjaajana ja on huolissaan siitä, että romaninaisten alisteinen asema voi olla todellisuutta joissakin perheissä, mutta yleistyttäminen on vaarallista. "Jokainen perhe on erilainen ja on tärkeää muistaa, että avainsana on kommunikaatio. Puuttuvat vuorovaikutustaidot voivat johtaa ongelmiin, kuten lähisuhdeväkivaltaan", hän toteaa.

Romanikulttuuria ei voida kuitenkaan yksinkertaistaa; vaikka patriarkaaliset rakenteet ovat olemassa, naiset ovat vahvoja ja aktiivisia. Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Äirling uskoo, että romaninaisten rooli tulee vahvistumaan tulevaisuudessa. Naisten kouluttautuminen ja osallistuminen järjestötoimintaan ovat merkkejä tästä muutoksesta. "Naisten voimaantuminen on avain roolien muutokseen kulttuurissa", hän lisää.

Romanikulttuurin suhde yhteiskuntaan on monisyinen. Yhdistelemällä perinteitä ja moderneja näkemyksiä voidaan luoda uusia mahdollisuuksia. Heikot perhesiteet, syrjäytyminen ja päihteet ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat kaikkiin sukupuoliin, mutta naiset ovat yhä monesti perheen ja yhteisön tukipilareita.

Suomessa romanit ovat eläneet 1500-luvulta asti, ja vaikka kulttuurin tukahduttamisyrityksistä huolimatta se on säilynyt. Romanikieli on uhattuna, mutta Grönfors ja Äirling uskovat vahvasti, että romanit, erityisesti naiset, tulevat jatkossa yhä keskeisempään rooliin yhteiskunnan eri kentillä. Tämä prosessi vaatii tukea, resursseja ja näkyvyyttä, mutta se on jo alkanut. Romaninaisten voimaantuminen on enemmän kuin pelkkä trendi; se on elintärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta ja kehitystä.