Valtioneuvoston puolustusselonteossa korostuu huoli Venäjän mahdollisista hyökkäyksistä Suomeen, Pohjois-Norjaan ja Baltian maihin. Ukraina-sota on paljastanut Venäjän valmiuden aggressiivisiin toimiin, minkä vuoksi Suomen hallitus varoittaa monista riskeistä.

Nato-lähteet ovat kertoneet, että Venäjä on vaikuttanut harjoittelevan hyökkäyksiä Suomeen ja muihin Naton itäisiin jäsenvaltioihin. Viime maaliskuussa Nato toteutti suurharjoituksen nimeltä Nordic Response, jossa harjoiteltiin joukkojen siirtoa Pohjois-Norjaan ja Suomen Lappiin 20 000 sotilaan voimin. Yhdysvaltain vara-amiraali Douglas Perry, joka johti harjoitusta, ilmoitti, että taustalla on halu osoittaa Naton kyvykkyys laajamittaisiin operaatioihin, mikäli venäläiset hyökkäävät.

Venäjän nykyinen tilanne on huolestuttava. Aiemmin puolustusvoimat ja hallitus Ruotsissa ovat ilmoittaneet, että Venäjä saattaa hyökätä Itämeren alueen maihin lähivuosina, ja tämä tietysti vaikuttaa myös Suomen puolustustrategiaan.

Huolestuttavia lausuntoja on kuultu myös muista kansainvälisistä tahoista. Venäjän tämänhetkinen sotilaallinen valmius antaa aihetta pelkoon, ja Naton uhka-arviossa todetaan, että Venäjän ohjusiskut voisivat kohdistua myös Helsinkiin. Maat Baltian alueella, kuten Viro, Latvia ja Liettua, ovat erityisen haavoittuvia.

Venäjä on muun muassa harjoitellut eri armeijakuntien samanaikaisia hyökkäyksiä. Murmanskin suunnasta hyökkäisi 14. armeijakunta Norjaan, ja maahanlaskujoukot suuntautuisivat Suomen Lappiin. Suomeen hyökkäisi myös Kuolan niemimaan ohjusjoukot, ja hyökkääjiä olisi kymmenittäin tuhansia.

Analyysissa nostetaan esiin, että Venäjän tavoitteena ei ollut pelkästään läpimurto Suomen sisäosiin, vaan myös valtaaminen Suomenlahden pohjoisrannikolla, mikä vaikeuttaisi Viron puolustettavuutta. Tämän taustalla on ajatus luoda strateginen puskurivyöhyke Venäjän ja Naton välille, mikä tarjoaa Venäjälle syvyyttä puolustustaan varten.

Lisäksi on ennakoitu, että Venäjä pyrkii palauttamaan historialliset rajat. Naton lähteet ovat varoittaneet, että suomalaiset, ruotsalaiset ja virolaiset kansalaiset tulisi valmistautua mahdolliseen sotatilanteeseen.

Tämä tutkimus tuo esille myös, että Venäjän tavoitteet ovat edelleen voimassa ja se saattaa pyrkiä aktiivisesti toteuttamaan näitä suunnitelmia Ukrainan sodan uhan alaisena. Perinteisen hyökkäysohjeen käytön sijaan Venäjän tulevat toimet saattavat kohdistua erikoisiin toimintatapoihin, kuten kyberhyökkäyksiin ja hybridimuotoisiin taisteluihin.

Tulevaisuudessa Naton ja Suomen puolustuksen kehittämisessä keskeistä tulee olemaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistaminen. Huoli Venäjän mahdollisista sotilaallisista toimenpiteistä ei ole uusi, mutta se on nyt entistä ajankohtaisempi. Naton 5. artiklan toteutumisen varmistaminen, jolla liittolaiset sitoutuvat puolustamaan toisiaan, on olennaista.

Nykyiset strategiat ja puolustussuunnitelmat on pakko päivittää ja vahvistaa vastaamaan muuttuviin uhkiin. Olennainen kysymys on, kuinka hyvin Naton jäsenvaltiot pystyvät yhteisesti estämään mahdolliset hyökkäykset ja säilyttämään alueellisen turvallisuuden. Aika on käymässä vähiin, ja valmistautuminen on kaikkien osapuolten etu.