Helsingin Rautatientorin metroasemalla 4. heinäkuuta 2020 17-vuotias tummaihoinen poika jäi kiinni matkustamisesta ilman lippua. Lipuntarkastaja pyysi pojalta henkilötietoja, mutta poika yritti paeta. Hänet saatiin kiinni järjestyksenvalvojan toimesta, mutta tilanne kärjistyi, ja poika vastusteli, mikä johti voimankäyttöön.

Poika kaadettiin maahan, ja hänelle laitettiin käsiraudat poliisin saapumista odotettaessa. Tapahtumasta nousi kohu erityisesti sosiaalisessa mediassa, kun pojan äiti syytteli lipuntarkastajaa ja järjestyksenvalvojaa poikansa pahoinpitelystä. Hän väitti, että pojan valkoihoinen ystävä, jolla ei myöskään ollut matkalippua, sai kohtelussa erityiskohtelua, mikä johti äidin syytöksiin rasismista.

Äidin julkaisut sosiaalisessa mediassa, joissa hän rinnasti poikansa kiinnioton George Floydin tapaamiseen Yhdysvalloissa, levisivät laajalle. Hän teki asiasta useita julkaisuja, mikä johti laajaan huomioon ja keskusteluun niin sosiaalisessa mediassa kuin perinteisessä mediassa.

Poliisi kuitenkin totesi, että lipuntarkastaja ja järjestyksenvalvoja eivät olleet syyllistyneet rikokseen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus määräsi äidille tuomion kunnianloukkauksesta, todeten hänen esittäneensä alentavia ja valheellisia väitteitä. Oikeus löysi äidin syytökset liioitelluiksi ja perusteettomiksi.

Äidin tuomioksi tuli 60 päiväsakkoa ja 6000 euron korvaukset järjestyksenvalvojille, jota hän syyllistyi vahingoittamaan. Lisäksi äidin oli maksettava 500 euroa tilapäisestä haitasta. Oikeus päätti, että pojan kiinniotto ei ollut rasistinen. Tapaus herätti laajaa keskustelua, ja monet ihmiset pohtivat yhä rasismia ja sen roolia julkisessa liikenteessä.

Yhteiskunta on joutunut jälleen kerran miettimään, kuinka tärkeää on käsitellä eriarvoisuutta ja syrjintää asianmukaisesti. Moni onkin itse kysynyt, mikä on totuus rasismista ja sen ilmenemisestä Suomessakin. Tapaus on nostanut esiin myös tarpeen keskustella nuorten käyttäytymisestä ja valinnan mahdollisuuksista julkisessa tilassa.