Uusien ravitsemussuositusten myötä keskustelu suomalaisten ruokavalioista käy kuumana. Marraskuun lopussa julkaistavat suositukset tarjoavat uutta informaatiota muun muassa kasvisten kulutuksesta. Helsingin Sanomien mukaan suositus suosittelee jopa 800 gramman päivittäistä kasvisten, hedelmien ja marjojen saantia, mutta asiantuntijana Mikael Fogelholm varoittaa tästä tavoitteesta.

Fogelholm, ravitsemustieteen professori Helsingin yliopistosta, tähdentää, että 800 gramman tavoite on monelle suomalaiselle lähes mahdoton saavuttaa. ”On erittäin utopistista olettaa, että kaikki pystyttäisivät tähän. Todellisuudessa vain alle 20 prosenttia suomalaisista yltää edes 500 gramman suositukseen”, Fogelholm sanoo.

Tuoreet suositukset ovat herättäneet huomiota myös erityisesti lihansyönnin vähentämisessä. Prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, kulutuksen tulisi olla niin vähäistä kuin mahdollista tai jopa olla täysin pois ruokavaliosta.

Fogelholm painottaa, että vaikka kasvisten ja hedelmien käyttö tulisi lisääntyä merkittävästi, ympäristötekijöiden muuttaminen on yhtä tärkeää. ”Ruokamurros, joka korostaa terveellisten valintojen tekemistä, tuo mukanaan vaatimuksia elintarviketeollisuudelle. Muutoksia tarvitaan, jotta kasvikset olisivat helpommin saatavilla ja houkuttelevampia kuluttajille”, hän lisää.

Myös historiasta löytyy esimerkkejä merkittävistä ruokavaliomuutoksista, kuten 50 vuotta sitten alkaneesta Pohjois-Karjala-projektista, joka paransi suomalaisten terveyttä ja vähensi sydänsairauksien riskiä. Nyt olemme jälleen uuden muutoksen äärellä; tämä ruokamurros voi olla yhtä radikaali.

Asiantuntijoiden mukaan kuluttajien on omaksuttava aktiivinen rooli terveellisempien valintojen tekemisessä, mutta myös elintarviketeollisuuden on innovoitava ja reagoitava tämän muutoksen tarpeisiin. Muutos ei tapahdu itsestään – asenteet ja käytännöt on päivitettävä.