Luonnonvarakeskus on tuoreessa tutkimuksessaan paljastanut huolestuttavan tiedon pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluiden ruokahävikistä. Arvioiden mukaan alueen ruokapaikoissa heitetään roskiin peräti 18,5 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa, mikä vastaa noin 37 miljoonaa puolen kilon ravintola-annosta!

Ruokahävikki syntyy enimmäkseen tarjoiluhävikistä, mikä tarkoittaa, että linjastosta jää yli valmistettua tai tarjoiltua ruokaa. Joka vuosi pääkaupunkiseudulla kertyy lähes kymmenen miljoonaa kiloa tällaista hävikkiä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kirsi Silvennoinen huomauttaa, että tämä hävikki voitaisiin jakaa eteenpäin ja hyödyntää ihmisten ravinnoksi sen sijaan, että se päätyy biojätteeksi.

Myös lautastähteitä syntyy yli seitsemän miljoonaa kiloa vuodessa, ja ravintoloitsijat voivat vaikuttaa merkittävästi tähän määrään erityisesti linjastoravintoloissa, jossa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus valita sopivampi annoskoko.

Keittiöhävikkiä syntyy pääkaupunkiseudun ruokapaikoissa noin kaksi miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä hävikki johtuu tyypillisesti valmistusvirheistä tai ylijääneistä raaka-aineista.

Hävikkiä syntyy erityisesti lihapääruuista, keitoista ja lisäkkeistä kuten perunasta ja riisistä. On tärkeää huomioida, että ruoasta tulevan hävikin määrä vaihtelee ruokapaikoittain ja niiden menuista.

Luonnonvarakeskuksen tutkimus on osa laajempaa Food Waste Ecosystem -hanketta, jonka tarkoituksena on vähentää ruokahävikkiä ympäri pääkaupunkiseutua ja löytää käytännön keinoja sen vähentämiseksi. Vantaan kaupungin vetämällä hankkeella halutaan vähentää hävikkiä ja kehittää uusia mittausmalleja, joilla hävikkiä voitaisiin mitata tarkemmin tulevaisuudessa.

Buffetravintolat, kuten Soupster Family, ovat jo ryhtyneet toimiin hävikin vähentämiseksi. Esimerkiksi ravintoloissa on implementoitu mittausjärjestelmä, jolla hävikkiä voidaan seurata ja analysoida. Jo pieniä toimia, kuten ruokien valmistuksen aikatauluttaminen ja asiakkaiden ohjeistaminen lautastähteiden välttämisestä, on pystytty toteuttamaan ilman liiallista työnkuormituksen lisäämistä henkilökunnalle.

Lisäksi on alettu lahjoittaa syömäkelpoista ruokahävikkiä ruoka-apuun. Esimerkiksi Vantaan A-Kilta yhteistyössä Dylan Tiksi -ravintolan kanssa kerää viikoittain ylijäävää ruokaa ja jakaa sitä heikommassa asemassa oleville, jotka kamppailevat saadakseen riittävän ravinnon.

Tämä tutkimus ja sen tuottamat tiedot korostavat, kuinka tärkeää on käsitellä ja vähentää ruokahävikkiä, ei vain taloudellisista syistä, vaan myös ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi. Pääkaupunkiseudun ruokahiljaisuuden puuttuminen kalvaa kaupunkilaisia, ja tekemällä yhteistyötä voimme yhdessä luoda kestävämmän tulevaisuuden!