Kuvajournalisti John Palmén muistelee yhä hämmentyneenä vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamia, joka vei noin 230 000 ihmisen hengen ja aiheutti tuhoa laajasti Aasiassa, erityisesti Thaimaassa, Indonesiassa ja Sri Lankassa. Palmén kertoo, että vaikka hän oli paikkaan lähellä, luonnonkatastrofin todellinen vaikuttavuus ei aukea hänelle vieläkään.

"On yllättävää, ettei tällaisesta kokemuksesta pysty ymmärtämään täysin, mitä tapahtui ja miten se sai aikaan niin suuren tuhon", hän sanoo lähes kaksikymmentä vuotta tapahtuman jälkeen.

Erityisesti suomalaisista tragedia kosketti 179:a uhria, mukaan lukien tunnettu laulaja Aki Sirkesalo. Tuolloin presidenttinä toiminut Sauli Niinistö oli yksi selviytyjistä, ja hän korosti myöhemmin, kuinka onni ja sattuma saattoivat pelastaa hänen ja hänen poikiensa hengen.

Kun tsunami iski, monet suomalaiset viettivät joulun rauhassa, ja uutinen tragediasta levisi hitaasti Suomeen. Ulkoministeriön arvioiden mukaan alueella oli tuhansia suomalaismatkailijoita, ja onnekkaat saivat pian tietää, että he olivat selvinneet.

Palmén ja Iltalehden toimittaja Teppo Koskinen saapuivat Thaimaahan Pian tsunamin jälkeen tiedottamaan tapahtumista. Palmén arvioi, että he saapuivat liian myöhään, ja heidän juttunsa ei onnistunut tavoittamaan sitä shokkia, mitä paikalla tapahtui.

"Vaikka olimme siellä vain hetken tapahtuman jälkeen, emme todella pystyneet käsittämään täydellistä tuhoa. Aika on kontekstissaan niin voimakas, että mieleen tuli ajatus: 'Tämä kaikki jää mysteeriksi'," hän myöntää.

Hänen on vaikeaa löytää yhtymäkohtia tällaiseen suurtekoon katastrofiin, sillä Suomi ei ole kokenut vastaavan kaltaisia luonnonkatastrofeja.

"Ihmisen kyky ymmärtää niin suurta inhimillistä tragediaa hämärtyy. Vaikka luonnonkatastrofien uhriluvut ovat järkyttäviä, ne jäävät monesti vain tilastoiksi", hän selittää. Palmén mainitsee, että henkilökohtaiset tarinat tekevät katastrofeista kosketeltavampia ja helpommin ymmärrettäviä.

Vuoden 2004 tsunami on jäänyt Palménin mieleen erityisenä työmatkana, sillä niin suurta tapahtumaa ei voi unohtaa. "Kun sitten, vuosien päästä, ajattelen, että olenko todellakin nähnyt liikaa, tunnen väistämätöntä hämmennystä", hän sanoo.

John Palménin kokemukset kuvajournalistina ovat tuoneet hänet kriisialueille ympäri maailmaa, ja hänel tulisi vielä vuosia tulvii kaikkiin tragedioihin, jotka ihmiskunta on kokenut. Nyt, reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin, hän pohtii, onko hän todellakin nähnyt jo liikaa, ja miten se on muovannut hänen perspektiiviään maailmasta.