Donald Trump astuu 20. tammikuuta Capitol Hillille vannomaan virkavalansa Yhdysvaltain presidenttinä. Tästä hetkestä alkaa kriittinen jakso, jota on perinteisesti käytetty presidenttien varhaisen menestyksen mittaamiseen – nimittäin Trumpin 100 ensimmäistä päivää Yhdysvaltain 47. presidenttinä.

Presidenttikausi Yhdysvalloissa on kuitenkin nelivuotinen, ja karkausvuotena siihen mahtuu yli 1400 päivää. Ensimmäiset sata päivää kattavat vain pienen siivun presidentin koko kaudesta. Mielenkiintoista on, että tämä 100 päivän rajapyykki on peräisin Franklin D. Rooseveltin New Deal -ohjelmasta.

Kauppalehden toimittaja Tuomas Hyttinen korostaa, että tämä rajapyykki on suurelta osin mielivaltainen, mutta presidentit kokevat sen tärkeäksi, koska se antaa heille mahdollisuuden aloittaa muutoksia heti ensimmäisinä päivinä. Trumpin toiselle kaudelle näyttää olevan ambitioita, kun hän on ilmoittanut antavansa huimat sata presidentin asetusta heti ensimmäisenä päivänä. Tällä määrällä on historiallista merkitystä, ja se sisältää todennäköisesti liudan Joe Bidenin aiempia päätöksiä kumoavia määräyksiä sekä mahdollisia muutoksia Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan.

Hyttinen huomauttaa, että presidentin asetukset ovat hyviä, koska ne mahdollistavat halutun politiikan toteuttamisen. Kuitenkin, kun valta vaihtuu, ne voidaan helposti kumota, mikä tekee lainsäädännön säätämisestä toivottavampaa. Trumpin asetukset voivat myös vaikuttaa Ukrainan kriisiin muokkaamalla Yhdysvaltain Venäjän pakotepolitikkaa.

Trumpin toisella kaudella on odotettavissa muutoksia poliittisessa kentässä. Mutta onko Trump itse muuttunut ensimmäisestä kaudastaan? Ensimmäisellä kaudellaan hänellä oli vaikeuksia saada tukea perinteisiltä republikaanisilta. Kuitenkin Trumpin vaikutusvalta puolueessa on kasvanut, ja hän on saanut aikaan kiistanalaisia jakolinjoja MAGA-leirin ja perinteisten republikaaneiden välillä.

Joulukuussa monet huomasivat, että Trumpin hallinnon avainhenkilöt, kuten Elon Musk, aiheuttivat kitkaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa sekä MAGA- että perinteisten republikaanien keskuudessa. Nämä kaikki johtavat kysymykseen: 'Onko Trump valmiimpi johtaja toiselle kaudelleen?' Hyttinen uskoo, että Trump ei muutu, ja hänen toisen kautensa hallinto saattaa jopa olla vielä riitaisampi.

Trumpin toinen kausi presidenttinä käynnistyy maanantaina, mutta onko USA:n poliittinen kenttä valmis sen tuomiin muutoksiin? Trump on jo aikaisemmin onnistunut muokkaamaan maailmanpolitiikkaa, mutta millä hinnalla? Republikaanipuolueen on mietittävä tulevaisuuttaan, sillä Trump ei voi enää itsenäisesti johtaa ilman puolueensa tukea.

Kysymys kuuluu, riittääkö Trumpin motivaatio nyt, kun jatkokausi presidenttinä ei ole enää mahdollista? Hänen voittonsa marraskuussa on nähty useiden analyytikoiden taholta mahdollisuutena, joka antoi hänelle uuden mahdollisuuden. Hyttinen arvioi, että Trumpin päätavoitteet ovat olleet osittain saavutettuja, mutta samalla hän myöntää, että Trump haluaa todella palata takaisin presidentiksi ja toteuttaa Make America Great Again -politiikkaa. Vain aika näyttää, kuinka tämä tarina etenee.