Mielenterveysongelmat kärjessä

Suomalaisten sairauspoissaoloista yli kolmasosa johtuu mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Erityisesti nuoret ovat vaarassa, sillä heidän sairautensa ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kulttuurimuutoksen vaikutus

Eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk uskoo, että mielenterveysongelmien laaja-alaisuus johtuu suurelta osin kulttuurillisista muutoksista, erityisesti minäkulttuurin noususta. Hän toteaa: "Meidän tunteet ja oikeudet nousevat tärkeiksi, mutta velvollisuudet ja kyvykkyys jäävät taka-alalle."

Ei syy sairauspoissaoloille?

Palkansaajayhdistyksen asiantuntija Riitta Työläjärvi kyseenalaistaa minäkulttuurin roolin syynä lisääntyville mielenterveysongelmille. Hän huomauttaa, ettei tämä kulttuurillinen muutos välttämättä aiheuta sairauspoissaolojen lisääntymistä.

Myytti lintsamisesta

Vaikka Suomessa ei ole tarkkoja tilastoja perusteettomista sairauspoissaoloista, Työläjärvi arvelee, että mielenterveysongelmia ei käytetä laajassa mittakaavassa tekosyynä lintsata töistä. Hän päättelee, että useimmat ihmiset sinnittelevät työssä jopa silloin, kun olot ovat huonot.

Sosiaalinen tuki työpaikalla

Työläjärven mielestä sosiaalinen tuki ja turvallisuus työyhteisössä ovat avainasemassa. Hän uskoo, että työpaikalla tulisi kohdata ja tuntea toisia paremmin, mikä voisi vähentää ongelmia.

Oikean tasapainon löytäminen

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Auli Rytivaara korostaa, että liian pitkälle menevä medikalisoiminen ei ole ratkaisu, mutta ihmisten oireiden minimointi ei myöskään ole hyväksyttävää. Hän toivoo, että mielenterveysongelmien poissaolojen määriä voitaisiin vähentää matalan kynnyksen tuen avulla.

Sairauspoissaolot eivät ole ratkaisu

Rytivaara huomauttaa, että ihmiset voivat yleisesti ottaen paremmin työelämässä kuin sen ulkopuolella. Hän ehdottaa, että sairauspoissaoloille voitaisiin antaa diagnoosista riippuva suosituspituus, jotta ne kohdistuisivat todella niitä tarvitseville.