Intiassa on syntynyt suurta huolta nuorten työtekijöiden hyvinvoinnista, kun 26-vuotias Anna Sebastian Perayil menehtyi neljä kuukautta sen jälkeen, kun hän aloitti työnsä kansainvälisessä asiantuntijayrityksessä Ernst & Youngilla.

Perayilin äidin Anita Augustinen mukaan kuolema johtui kova työpaine ja ylitöistä, joita Anna joutui työskentelemään sekä arkisin että viikonloppuisin. Augustinen kirjoittama kirje Ernst & Youngille on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta mediassa.

Äidin mukaan Annalla ei ollut aikaa eikä energiaa tehdä mitään muuta, sillä hän oli jatkuvasti uupunut töistä. Uusia tehtäviä tuli usein jopa öisin, ja ne piti saada valmiiksi ennen aamun alkua.

”Anna ei voinut asettaa työn vaatimuksia vastaan rajoja, sillä hän oli vasta aloittamassa uraansa ja pelkäsi kieltäytymänsä,” Augustine kirjoittaa kirjeessään.

Ernst & Young on kuitenkin kiistänyt syytökset työolosuhteista, väittäen, että Perayilin kuormitus oli verrattavissa muihin työntekijöihin yrityksessä.

Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Intiassa työskentelykulttuurista, jossa nuoret työntekijät kokevat paineita ja stressiä. Monet ovat kertoneet omista huonoista kokemuksistaan ja ylitöistä, joita on pidetty jopa normina.

BBC:n mukaan monet suuret konsulttiyritykset voivat vaatia työntekijöitä työskentelemään jopa 20 tuntia päivässä ilman ylityökorvauksia. Erityisesti Ernst & Youngin entiset työntekijät ovat nostaneet esille hälyttävän kulttuurin, jossa poismeno toimistosta normaalin työajan päätyttyä johtaa pilkkaan.

Ernst & Youngin Intian maajohtaja Rajiv Memani on korostanut työntekijöiden hyvinvointia yritykselle tärkeänä, mutta monet kriitikot kyseenalaistavat tämän.

Intian liiketoimintakulttuurissa ylityöt ja yötöitä ylistetään, eikä työn ja vapaa-ajan tasapainoa aina arvosteta. Infosys-yrityksen perustaja Narayana Murthy on jopa ehdottanut, että nuoret työntekijät olisivat valmiita työskentelemään 70 tuntia viikossa maan talouden kasvattamiseksi.

Ola-yrityksen perustaja Bhavish Aggarwal on myös sanonut, ettei usko perinteiseen työn ja vapaa-ajan tasapainoon, koska hänen mielestään ”jos ihminen nauttii työstään, hän on onnellinen elämässään.”

Akateemista kritiikkiä ylityökulttuuria kohtaan esittää Indian School of Businessin professori Chandrasekhar Sripada, joka huomauttaa, että edelleen uskotaan, että kova työ on sama kuin tuottava työ, ja painottaa siirtymistä kestävämpään työskentelykulttuuriin.

Nykypäivän nuoret työntekijät vaativat muutosta. He tarvitsevat työpaikan, joka kunnioittaa heidän hyvinvointiaan ja antaa tilaa elämälle työn rinnalla. Tähän liittyvä keskustelu on tärkeä askel parempaan tulevaisuuteen.