Suomessa keskustelu maanteiden huonosta kunnosta on käynnistynyt jo pitkään. Autoliitto, Suomen kuljetus- ja logistiikkasektori sekä monet muut tahot ovat nostaneet ääntään ongelman vuoksi, mutta vuosittain tiestön kunnossapitoon ei ole kohdennettu tarpeeksi rahaa. Tämä pitkään jatkunut laiminlyönti on johtanut siihen, että Suomen tieverkon kunto on heikentynyt, ja sen korjausvelka on noussut huolestuttaviin 2,5 miljardiin euroon.

Väylävirasto on ilmoittanut, että jos vuodessa pystytään päällystämään 4000 kilometriä teitä, pysähtyy tilanne pahenemasta. Tämä 4000 kilometrin tavoite on kuitenkin tuntunut olevan vain kaukainen haave. Tiestöön investoiminen alkoi pudota tasaisesti jo kaksikymmentä vuotta sitten, ja tilanne saavutti pohjakosketuksen vuonna 2023, jolloin Suomessa pystyi päällystämään vain 1400 kilometriä teitä.

Toivottavaa on, että nykyisen hallituksen aikana tilanne on alkanut muuttua. Tänä vuonna tavoitteena on ollut saavuttaa tuo 4000 kilometrin raja, ja se saavutettiin jo ennen vuoden loppua.

Väyläviraston ja ELY-keskusten ilmoituksen mukaan, tänä vuonna on tavoitteena päällystää 4000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Tämä tavoite on tärkeä, sillä se auttaa taittamaan tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta. Samalla työllistämme päällystystyömailla yli 2000 henkilöä, kertoo Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Hallitus on myös päättänyt budjettiriihessään, että ensi vuonna korjausvelan purkamiseen esitetään yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämä mahdollistaa jälleen noin 3500-4000 kilometrin päällystämisen.

Yllä oleva kuvaaja avaa silmiä siihen, miksi Suomen tieverkon kunto on romahtanut. Se havainnollistaa, kuinka paljon teitä on asfaltoitu viimeisten 20 vuoden aikana. Tavoitteena olleesta 4000 kilometrin rajasta on jääty jatkuvasti ja ajoittain jopa huomattavasti.

Vuoden 2025 osalta kilometrimäärä on vielä arvio, sillä virallista arviota siitä, kuinka monta päällystettyä kilometriä lisärahoituksen avulla saadaan aikaiseksi, ei ole vielä julkaistu. Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne avasi asiaa Suomen Uutisille:

– ”Kun vuosittainen päällystyskilometrimäärä on 3500-4000 kilometriä, huonokuntoisten tiekilometrien määrä tulee pysähtymään ja jopa vähentymään. Ensi vuonna jatkamme siis korjausvelan taklaamista vähintään 200 miljoonalla eurolla.”

Onko tämä uusi suuntaus riittävän tehokas ratkaisemaan Suomen tiestön kriisin? Monet huolestuneet kansalaiset kysyvät, mitä konkretiaa on luvassa ja miten jatkossa varmistetaan tiestön hyvä kunto. Jos haluamme, että tiet eivät hajoa meidän alla, on tähän vakava vastuu, johon hallituksen on vuoden 2025 loppuun mennessä vastattava.