Sairauspoissaolot huolestuttavassa kasvussa

Suomessa mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä kasvaa huolestuttavasti. Eläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk nostaa esiin, että ajattelutapa, jossa oma hyvinvointi ja henkilökohtaiset tunteet korostuvat, vaikuttavat tähän ilmiöön.

Monet hakevat diagnosointia verkosta ja saavat sen vahvistettuna lääkäriltä. Nykyisin lääkärin vastaanotolle mennään liian helposti, mikä johtaa siihen, että tavalliset tunteet ja työpaikan ristiriidat saattavat päätyä lääkärin pöydälle liian nopeasti.

Tuntemusten käsittely yhä haasteellista

Schugkin mukaan on tärkeää, että ihmiset oppisivat käsittelemään vaikeita tunteita osana elämää. "Se, että tunnen oloni välillä pahaksi tai olen ahdistunut, ei tarkoita, että olisin sairas. Ne ovat normaaleja reaktioita, jotka tarvitsee käsitellä sen sijaan, että pakenee niitä," Schugk painottaa.

Kelan mukaan Suomi menetti viime vuonna yhteensä 5,8 miljoonaa työpäivää mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi, mikä leikkasi taloudellisesti miljoonia. Kustannukset ovat kasvaneet lähes 90 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka poissaolojen kasvu on viime aikoina hidastunut.

Työpaikoilla tapahtuu muutosta

Työterveyslaitoksen professori Ari Väänänen korostaa, että työssä esiintyvät emotionaaliset ja sosiaaliset haasteet ovat lisääntyneet. Arkiset haasteet medikalisoituvat herkästi, ja ne muuttuvat helposti työkyvyttömyyskysymyksiksi.

"Työelämässä vaaditaan yhä enemmän psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja. Kynnys käyttää terveyspalveluita on madaltunut, ja tunteiden hallinta on murroksessa. Tämä voi näkyä työkyvyttömyystilastoissa," Väänänen arvioi.

Kollektiivinen huoli nostaa stressitasoja

Nykyään sosiaaliset kysymykset nousuvat yhä useammin työpaikoilla esiin. Erityisesti kollektiivinen murehtiminen voi lisätä työntekijöiden stressitasoja. Jos keskustelut ovat pääasiassa kielteisiä, se voi estää ongelmien ratkaisua.

Väänäsen mukaan mielenterveysperusteiset poissaolot ovat huolestuttavassa kehityssuunta. Yksi syy on työn järjestämiseen liittyvät ongelmat, jotka johtavat tarpeettomiin diagnosointeihin.

Muutos on välttämätön

"Kuormittavat tunteet muuttuvat helposti terveyshaasteiksi. Niitä yritetään ratkaista yksilön ongelmina, kun niiden taustalla on usein laajempia johtamisen ja organisoinnin kysymyksiä," Väänänen huomauttaa.

Tämä ilmiö on erilainen kuin aiemmat työterveyden haasteet, kuten asbesti, ja vaatii uusia lähestymistapoja yhteiskunnan muuttuvissa olosuhteissa.