Johdanto

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on ehdottanut rohkeaa muutosta ydinvoiman tukimekanismeihin, mutta hallituskumppanien myötävaikutus jää epäselväksi. Mykkänen esitti idean niin sanotusta hintaputkesta, joka takaisi ydinvoimaan investoiville yrityksille minimihinnan sähkön myynnistä.

Hintaputken vaikutukset

Hintaputki tarkoittaisi, että sähköntuottajat saisivat kuluttajilta varman hinnan ydinsähköstä, vaikka markkinahinnat kävisivätkin alhaalla tai jopa negatiivisina. Tämä herättää kysymyksiä kuluttajien maksukyvystä, erityisesti perussuomalaisten ministerin Lulu Ranneen kommentin myötä, jonka mukaan lisälaskut sähköntoimituksista eivät ole hyväksyttäviä.

Poliittinen keskustelu

Mykään ehdottama malli ei innosta myöskään RKP:n puheenjohtajaa Anders Adlercreutzia, joka on huolissaan tuotantomarkkinoiden nykyisestä toimivuudesta. Adlercreutz korostaa, että sähkön hinta on pysynyt edullisena nimenomaan markkinaehtoisten mekanismien ansiosta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii tarkkoja laskelmia ennen tukimallin hyväksymistä. Hän varoittaa, että automaattiset tukimekanismit voivat johtaa huonoihin taloudellisiin ratkaisuin.

Hinnoittelu markkinoilla

Mielenkiintoista on, että hintaputki toimisi myös markkinahintojen noustessa: jos hinta ylittää määritellyn rajan, ydinsähkön tuottajalla olisi velvollisuus maksaa hyvitystä kuluttajille. Tällaisia malleja on käsitelty myös Ruotsissa, mikä viittaa alueelliseen keskusteluun ydinvoiman tukemisesta.

Ehdotukset ja niiden vaikutukset

Mykkänen ehdotti myös rakenteen aikarajoja ja korkotukia uusille reaktorihankkeille. Ranne toteaa, että tämä vaatii huolellista harkintaa, sillä valtiolla ei ole varaa lähteä tukemaan ydinvoiman rakentamista Ruotsin esimerkin mukaan, jossa valtiolliset tukitoimet ovat jo huomattavia.

Yhteisymmärrys ydinvoiman merkityksestä

Suomessa on tällä hetkellä laaja yhteisymmärrys ydinvoiman merkityksestä osana sähköntuotantoa. Adlercreutz huomauttaa, että tukien ohella on huomioitava myös muita energiaratkaisuja, kuten kulutusjousto ja varastointiratkaisut.

Päätöksenteon haasteet

Ydinvoimainvestoinnit ovat monivuotisia projekteja, ja Essayah korostaa, että tukimuotohin liittyvien päätösten on oltava perusteellisia ja tarpeellisia. Hallitusohjelma on jo sitoutunut tukemaan ydinvoimaa, mutta mahdollinen lupaprosessien nopeuttaminen valtioneuvoston toimesta herättää keskustelua.

Asiantuntijoiden mielipiteet

Ja mitä mieltä ovat asiantuntijat? Onko Suomi valmis ottamaan uuden askeleen ydinvoiman tukemisessa, vai onko kuluttajien taakka karkaamassa käsistä? Seuraavien kuukausien päätökset saattavat muuttaa energiapolitiikan maiseman Suomessa merkittävästi.