Rakennusteollisuus ry on julkaissut huolenaiheista, jotka liittyvät asuntorakentamisen jyrkkään supistumiseen, eikä odotuksia merkittävästä käännöksestä ensi vuonna ole. Sen sijaan maa- ja vesirakentamisessa arvioidaan tapahtuvan kasvua. Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan on useita tekijöitä, jotka voivat vauhdittaa alan toipumista.

"Maantiet ja rautatiet ovat saamassa uutta virtaa. Ennusteiden mukaan näiden rakentaminen kasvaa 2-3 prosenttia verrattuna kuluvana vuonna. Tämä kasvu perustuu muun muassa hallituksen päätökseen jatkaa väylien korjausvelkaohjelmaa 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna,"] Syrjö toteaa.

Infrarakentamisen osalta yli puolet projekteista kohdistuu julkiseen sektoriin. Kuntien osuus on kaksi kolmasosaa, kun taas valtio vastaa kolmanneksesta. Lähivuosien kehitysnäkymät kirkastuvat hallituksen investointiohjelman myötä, ja erilaiset väylähankkeet saavat aloitusrahoja jo ensi vuonna.

Lisäksi valtion ja suurten kaupunkien MAL-sopimukset, jotka keskittyvät maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen, tuovat lisää volyymia infrarakentamiseen. Näihin sopimuksiin sisältyy muun muassa raitiotiehankkeita Vantaalla ja Tampereella. Kun kuulemme yhä enemmän energiamurroksen ja vihreän siirtymän projekteista, tämä luo entisestään kasvupotentiaalia.

Kuitenkin kuntien heikko talous herättää kysymyksiä infrarakentamisen rahoituksesta. Syrjö kertoi, että he tarkastelivat yli 20 suurimman kunnan budjetteja ja havaitsivat, että niiden investoinnit infraan ovat kasvamassa kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varsinkin Helsingille myönnetään iso siivu näistä investoinneista.

Seuraavana vuotena kunnalliset budjetit ovat vielä epäselviä, mikä luo tiettyä epävarmuutta. Jos Tunnin juna -hanke sekä muut suuret väylähankkeet saadaan vauhtiin, ovatko infra-alan yritykset valmiita niiden toteuttamiseen? Syrjö uskoo, että Suomalaisilla infra-alan yrityksillä on kapasiteettia, mutta työllistettävyyden parantamiseksi tarvitaan enemmän alan koulutusta. Talonrakennusalalta on lähtenyt paljon työntekijöitä, ja niiden palaaminen on haasteellista. Infrarakentamisessakin on havaittu vastaavaa ilmiötä, erityisesti asfaltoinnissa, jonka aktiivisuus heilahtaa vuosittain.

Infrarakentamisen tulevaisuutta varjostavat kuitenkin monet epävarmuustekijät. Julkisen talouden kehitys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka näkyy myös yksityisissä investoinneissa. Suurten hankkeiden edistymiseen vaikuttaa myös kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvuus. Lupien saamista ja valituskierroksia odotellessa hankkeet voivat viivästyä useilla vuosilla.

Rakennusalan osakkeiden kehitys pörssissä on myös ajankohtainen aihe, ja nyt tilanne vaikuttaa olevan haasteellinen. Ovatko nämä epävarmuudet kuitenkin vain ohimeneviä, vai jäävätkö ne varjoon pitkällä tähtäimellä? Se jää nähtäväksi, mutta alan asiantuntijat ja päättäjät seuraavat tilannetta tarkasti. Olemme siirtymässä aikakauteen, jossa innovaatioiden ja vastuullisuuden avulla voimme kääntää kehityksen positiiviseen suuntaan.