Kesä 1972 – Helsinki ja sen synkkä salaisuus

Kesäkuussa 1972 Helsinki paahtuu helteessä, kun olympiastadionin parkkipaikalta löydetään auto, jonka sisällä on päättömän ruumiin järkyttävä näky. Pian löydetään toinen silvottu uhri, ja rikospoliisi joutuu syvään painajaiseen, jonka juuret ulottuvat sotien taakse.

Tauno Haaviston ja Grönin murhamysteeri

Nuori konstaapeli Tauno Haavisto ja kokenut ylikonstaapeli Grön uppoutuvat tutkintaan, joka vie heidät synkkien salaisuuksien äärelle. Toimittaja Hilkka Saari saa mystisiä puheluita mieheltä, joka tuntuu tietävän enemmän kuin kertoo. Samaan aikaan Tukholmassa Bengt Nilsson kamppailee pitääkseen salaisuudet piilossa, mutta kuka on tämä pelätty murhaaja?

Kari Haakanan uusi dekkarisarja – Miksi 70-luku?

Kari Haakana kertoo, että 1970-luku on hänen dekkarisarjansa sydän. Aikakauden synkät sävyt, mutta myös muutoksen tuulet ovat asioita, jotka inspiroivat häntä. ”Sodan päättymisestä oli vain vähän aikaa, ja sen vaikutukset näkyivät vahvasti yhteiskunnassa – ei ole ihme, että rikollisuus ja poliisin toimintatavat muuttuivat”, Haakana kertoo.

Vakoilu ja salaiset suhteet Ruotsin ja Suomen välillä

70-luvulla Ruotsi ei ollut vain rauhanomainen naapurivaltio; se vakoili Suomea laajasti ja jopa Neuvostoliittoa. Ruotsin tiedustelutoiminta paljastui vuonna 1973, ja sen seuraukset rapauttivat maiden suhteita. Haakana haluaa tuoda tämän historian päivänvaloon ja tarkastella sitä dekkarinsa kautta, sillä hän tietää, että menneisyys toistaa itseään.

Yhteiskunnan muutos ja sen koneisto

”70-luku on alikäytetty aikakausi dekkarien kentällä. Suomalainen yhteiskunta muuttui nopeasti, ja halusin tuoda tämän muutoksen esiin”, Haakana painottaa. Hänen romaaninsa ei ole pelkkä jännitysromaane, vaan myös aikakauden tutkielma, jonka keskiössä on ihmisten pelko, epävarmuus ja muuttuva maailma.

Kari Haakanan oma muistella ja taustatyö

Kirjoittajana Haakana on nostanut omat lapsuusmuistonsa keskiöön. Hän on saanut käyttää muistojaan tarinankerronnassa, jolloin lukijalle avautuu aidosti tuntuvia ja elämänmakuisia hetkiä. ”70-luku haastaa minua myös tutkimustyön luonteen vuoksi, sellaista ei voi aina tehdä nykypäivästä kertovissa kirjoissa”, hän myöntää.