Venäjän viidennen sukupolven monitoimihävittäjä Suhoi Su-57 ”Felon” ei yllättäen yllä yhtä korkealle kuin Yhdysvaltain ja Kiinan huippuhävittäjät, kuten Lockheed Martin F-22 ja F-35 sekä Chengdu J-20. Tämä on Brittiläisen Rusin ilmasodan asiantuntijan, professori Justin Bronkin, suora arviointi, jossa hän käsittelee hävittäjien teknisiä ja toiminnallisia rajoituksia.

Professori Bronk määrittelee viidennen sukupolven hävittäjän koneeksi, jolla on kehittyneet stealth-ominaisuudet, osaava sisäinen asekuorma ja sensorifuusion aikaansaama tilannekuva, joka pystyy toimimaan ilman koneen omaa sijaintia paljastavaa signaalia. Hänen mukaansa Su-57:n kyky suorittaa erikoisliikkeitä, kuten suurilla kohtauskulmilla lentäminen, voi olla hyödyllistä tietyissä olosuhteissa, mutta samalla se tuo mukanaan riskejä, jotka voivat heikentää sen tehoa taistelutilanteissa.

”Kone on tehokas, mutta se ei voi toimia yksinään. Aina on olemassa riski, että vihollinen pääsee iskuetäisyydelle”, Bronk toteaa.

Häntä huolestuttaa Su-57:n siipien johdannaispinnat, jotka parantavat konetta siirrettäessä ja kääntäessä, mutta heikentävät koneen stealth-ominaisuuksia. Tämä tarkoittaa, että vaikka Su-57:ssä on parannuksia verrattuna vanhempiin malleihin, Venäjän valmistustekniikka ei keskimäärin saavuta samaa tarkkuutta kuin Yhdysvaltojen tai Kiinan hävittäjät.

Vaikka Su-57:ää on jo 14–16 kappaletta toimitettu, niiden valmistuksen laatu ei ole silti samalla tasolla kuin länsimaisten kilpailijoiden, jotka käyttävät huomattavia resursseja tutkimukseen ja kehitykseen. Kiinan hävittäjät ovat erityisen huolestuttavia, koska ne ovat lukuisten varastettujen teknologioiden ja runsaasti käytettyjen taloudellisten resurssien myötä edistyneet valtavasti.

Kuitenkin Su-57 on onnistunut parantamaan ongelmia, jotka ovat vaivanneet vanhempaa Su-35 "Flanker E" -mallia, erityisesti tutkaheijastuksia, jotka tekevät siitä helpommin havaittavan. Su-57:ssa on pienempi tutkapinta-ala, mikä voi antaa sille etulyöntiaseman, mutta Bronkin mukaan sen havaittavuus ei ole täysin ratkaistu.

Kone on kuitenkin varustettu edistyneillä tutkajärjestelmillä ja sensoriteknologialla, kuten siivenkärjissä ja peräosassa. Silti Bronk kyseenalaistaa, onko Venäjän teknologian taso riittävä tehokkaaseen sensorifuusioon, missä useat sensorit yhdistävät havaintotietoja eri lähteistä. Tämä johtaa siihen, että Su-57 voi olla hieman parempi kuin vanhemmat mallit, mutta se jää silti jälkeen länsimaiden hävittäjistä.

Kokonaisuudessaan Su-57:n tekniset rajoitteet viittaavat siihen, että vaikka se on tehokas aseen kantaja, se ei välttämättä pysty kilpailemaan täysin viidennen sukupolven länsimaisten hävittäjien kanssa. Miten kehitys tulee etenemään ja voivatko venäläiset ylittää nämä haasteet? Aika näyttää.