Viime päivinä keskustelu Venäjän ja lännen suhteista on kiihtynyt, kun Suomen presidentti Alexander Stubb esitti ajatuksen, että Suomen tulisi henkisesti valmistautua suhteiden normalisoimiseen Venäjän kanssa. Tämä lausunto herätti paljon huomiota, sillä suhteet Venäjään ovat olleet pitkään jäässä laajamittaisen hyökkäyksen vuoksi Ukrainassa yli kolme vuotta sitten.

Presidentti Stubbin näkökulma oli yllättävä monille, ja moni on kyseenalaistanut, mitä hän todella tarkoitti. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa maa, joka pohtii, kuinka jatkaa suhteitaan Venäjään. Ukrainan tueksi perustettu koalitio on alkamassa keskusteluja siitä, milloin lännen johtajien tulisi avata keskusteluyhteyksiä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

On tärkeää huomata, että Venäjä on edelleen aktiivinen hyökkäyssodassaan, eikä ole valmis tulitaukoon. Presidentin kommentit toimivat kuitenkin merkkinä meille suomalaisille: luottamus Venäjään on horjuva, ja useat asiantuntijat pitävät Venäjän toimia petollisina.

Kun tieto mahdollisista suhteiden normalisoimisista tavoista saavutti Kremlin, sen seurauksena on nähty uhkaava retoriikka Suomea kohtaan, jossa Venäjä esitti lukuisia ehtoja. Venäjän hallinto on vaatinut rajojen avaamista ja esteiden poistamista, mikä ei ole suoraan hyväksyttävää Suomen näkökulmasta.

Venäjän uhittelu tuntuu kuin mieltä herättävältä nöyryytykseltä. Oikeustajuntamme mukaan on käsittämätöntä, että naapurimme voi uhkailla maata, joka ei ole ollut osalistamassa sodan aloittamiseen. On myös tärkeää muistaa, että jos joku asettaa ehtoja, niin ne ovat lännen ja Yhdysvaltojen sanomisia.

Vaikka Kremlin toimet aiheuttavat huolta ja pelkoa, on muistettava, että sota ei jatku ikuisesti ja lopulta rauha on saavutettavissa. Kansainvälisessä yhteisössä toivotaan, että rauha voidaan saavuttaa Ukrainan kannalta oikeudenmukaisilla ehdoilla. Vasta sitten lännen maat voivat ryhtyä varovaisiin uusiin kontakteihin suhteiden palauttamiseksi Venäjän kanssa.