Eduskunnan puolustusvaliokunta on ilmoittanut aikovansa keskustella Venäjän niin kutsutun varjolaivaston muodostamasta uhasta ympäristölle. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) on kertonut, että tätä näkökulmaa ei ole aikaisemmin käsitelty valiokunnan kokouksissa.

Puolustusvaliokunta keskeyttää joululomansa ja kokoontuu ensi perjantaina tutkimaan tuoreimpia merikaapelivaurioita Suomenlahdella. Kokoukseen on kutsuttu kaikki merikaapelivaurioiden tutkinnasta vastuussa olevat viranomaiset, jotta he voisivat jakaa tietojaan alan ongelmista.

Kopran mielestä varjolaivaston huonokuntoisuus tuo mukanaan vakavan riskin myös ympäristölle.

- Kun olemme nähneet monia ankkurinlaahausongelmia, herää kysymys, missä määrin merimiestaidot ovat kunnossa ja kuinka vaarassa olemme, Kopra toteaa.

Hän painottaa, että nyt on tärkeää selvittää, kuinka ympäristöriskialusten pääsy Itämerelle voitaisiin estää ottaen huomioon kansainvälinen merioikeus ja muut sopimukset.

Ympäristöjärjestöt, kuten WWF Suomi, ovat jo pitkään varoittaneet öljyonnettomuuden riskistä vilkkaasti liikennöidyllä Suomenlahdella. WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen ilmaisee huolensa niin onnettomuuksista kuin tahallisista hybridiuhkista.

- Suomalaisilla on yhä huoli sekä ympäristön että kansallisen turvallisuuden vuoksi, Luukkonen sanoo.

Tällä hetkellä takavarikoidussa Eagle S -tankkerissa on 35 000 tonnia bensiiniä, mutta Suomalaisilla merillä liikkuu myös vanhoja ja huonokuntoisia tankkereita, joiden lastissa on jopa 100 000 tonnia raskasta polttoöljyä. Monilla aluksilla miehistön taitotaso herättää myös kysymyksiä.

Raskas polttoöljy voi uppoaa jäihin, mikä vaikeuttaisi öljyvuodon torjuntaa. Luukkosen mukaan tämä voisi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, erityisesti lintujen kevätmuuton aikana.

Luukkonen, joka on osallistunut maanpuolustuskurssille, laajentaa mahdollisen hybridioperaation vaikutusten käsittelyä. Hän varoittaa, että mikäli tankkialus ajautuisi karille Suomenlahdella, se voisi aiheuttaa massiivisia ongelmia ympäristölle ja sitoa valtion resursseja öljyvuodon torjuntaan.

Tahallisen tankkerionnettomuuden riskiä ei voida sulkea pois, vaikka se tuntuu etäiseltä ajatukselta.

- Venäjän toimien ennakoimattomuus tekee tilanteesta arvaamattoman, Luukkonen jatkaa.

WWF on kouluttanut yli 10 000 suomalaista vapaaehtoista öljyntorjuntaan. Vastaavaa järjestelmällistä vapaaehtoistyötä ei ole esimerkiksi Ruotsissa, mutta Virossa on jonkin verran vapaaehtoisia ympäristönsuojelun parissa. Koulutetut vapaaehtoiset ovat valmiita toimimaan viranomaisten tukena kriisitilanteissa.