Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) julkaisi äskettäin raportin, joka paljastaa Venäjän aikovan liittää Valko-Venäjän itseensä. Raportissa todetaan, että jo vuosikymmeniä kestänyt prosessi on saamassa päätöksensä, ja Venäjän ja Valko-Venäjän liitto on mahdollinen tulevina vuosina.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau varoittaa, että Valko-Venäjän valtio voi käytännössä sulautua Venäjään nopeastikin – jopa puolessa tunnissa. Nizhnikaun mukaan liitto ei olisi mitenkään mahdoton, sillä alueen infrastruktuuri on jo olemassa. Nykyisin Valko-Venäjän näennäinen itsenäisyys perustuu suurelta osin Ukrainan sotaonkijaan, joka vie Venäjän voimavaroja.

Hän toteaa, että todennäköisesti rauhan jälkeen Venäjä tulee yrittämään Valko-Venäjän liittämistä, mikä voi aiheuttaa siellä voimakkaita protesteja. Tällä hetkellä Venäjä varautuu keskittymään juuri Ukrainaan, joten Valko-Venäjän liittäminen voi jäädä ajankohtaiseksi myöhemmin.

Nizhnikaun mukaan Valko-Venäjän ja Ukrainan tilanteet ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, sillä Venäjä ei tarvitse lähettää joukkojaan Valko-Venäjälle, kun Lukašenka hallitsee tilannetta jo valmiiksi Kremlin ohjauksessa. Euroopassa ei kuitenkaan ymmärretä kunnolla, kuinka vakava uhka Valko-Venäjän mahdollinen liittäminen Venäjään olisi, erityisesti Naton maille.

Jos tämä tapahtuu, esimerkiksi Baltian maat ja Puola joutuvat kohtaamaan strategisen uhkaavan rajan, joka olisi yli tuhat kilometriä pitkä. Nizhnikau kehottaa Länsi-Eurooppaa miettimään keinoja estää tämä skenaario ja kiinnittämään huomiota Valko-Venäjän tulevaisuuteen.

Hän huomauttaa, että stadisvaltaiset uhkakuvat eivät rajoitu vain Venäjän aggressiiviseen sotilastoimintaan, vaan myös Valko-Venäjän sisäisiin haasteisiin ja hallituksen suuntaan. Lukašenka on menettänyt kilpailuetunsa, ja hänen hallintonsa on täysin riippuvainen Venäjästä.

ISW:n raportissa käydään myös läpi, kuinka lukuisat väärinkäsitykset ovat vaikuttaneet poliittisiin näkemyksiin. Nizhnikau korostaa, että Valko-Venäjän kansa ei ole vain venäläisiä, vaikka he puhuvat venäjää. Itse asiassa venäjän kielen osaaminen on ollut tarpeen koulutuksessa, mikä ei tarkoita identiteettiä.

Tämä tilanne vaatii huomiota ja toimintaa, sillä Valko-Venäjän kansa ansaitsee paremman tulevaisuuden kuin se mitä nyt vaikuttaa olevan. Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten toimijoiden on pohdittava, kuinka he voivat tukea demokratian kehittymistä ja itsenäisyyden säilyttämistä Valko-Venäjällä.