Kaksi ja puoli viikkoa sitten Latviassa tapahtui vaarallinen tilanne, kun Venäjän sotadrooni, johon oli lastattu 40 kilogrammaa räjähteitä, lensi Latvian ilmatilassa useita kilometrejä ennen maahan syöksymistään. Droonin putoamispaikka oli Gaigalavan kylä, joka sijaitsee vain 90 kilometrin päässä Valko-Venäjän rajasta.

Onneksi drooni syöksyi metsään, eikä vaurioita henkilöstölle tai infrastruktuurille aiheutunut. Kuitenkin asiantuntijat, kuten Marek Kohv Viron kansainvälisestä puolustustutkimuskeskuksesta ICDS:stä, ovat varoittaneet, että tilanne olisi voinut olla hyvin erilainen, mikäli drooni olisi osunut asutulle alueelle.

Kohvin mukaan tilanne heijastaa Venäjän armijalle ominaisia ongelmia, mukaan lukien heikkous ohjaustekniikassa ja laitteistoissa, mikä voisi johtaa lisääntyneisiin harhalentoihin. Esimerkiksi aiemmin on ollut tietoja, että Venäjä on laukaisuissa onnistunut vapauttamaan drooneja, jotka ovat pudonneet vahingossa omaan maahansa tai jopa naapurivaltioiden alueille.

Miksi droonia ei ammuttu alas? Tämä kysymys on herättänyt hämmennystä Latviassa. Vaikka moni on arvostellut armeijan passiivisuutta, Kohvin mukaan drooni lensi mahdollisesti matalalla ja saatettiin sulkea pois uhka-asemasta, erityisesti koska sen tunnettu Shahed-tyyppinen malli oli väriltään musta, mikä tekee sen havaitsemisesta yöllä haastavaa.

Tilanteesta on myös puhuttu Naton kontekstissa. Kohvin mukaan olisi perusteltua, että Naton jäsenvaltioiden tulisi reagoida nopeammin uhkiin, jotka saattavat vaarantaa alueellisen turvallisuuden. Venäjän drooniloukkaukset ovat tuoneet esille tarpeen parantaa valmiuksia ja nopeuttaa päätöksentekoa.

Tuoreissa uutisista ilmenee, että Venäjä on myös loukannut Naton ilmatilaa Romaniassa, mikä korostaa laajempia turvallisuuskysymyksiä. Kohvin mukaan tilanne on huolestuttava ja vaatii länsimaiden harkintaa puolustustaktiikoissaan.

Lisäksi, vaikka Latviassa ei tapahtunut vakavia vahinkoja, asiantuntijat pelkäävät, että Venäjän paneutumista tilanteeseen kannattaa seurata tarkasti, sillä droonien liikkuvuus voi vaikuttaa siviiliväestöön ja aiheuttaa uusia riskejä. Venäjän käytökselle on ominaista puolustustilan aliarvioiminen, mikä voi johtaa oikeudellisiin tai sotilaallisiin vastatoimiin Naton jäsenvaltioiden osalta.

On selvää, että turvallisuustilanne Baltian alueella on edelleen herkkä, ja regionalistit sekä valtiojohto ovat varautuneet mahdollisiin uhkiin tulevaisuudessa. Tämä järkyttävä tapahtuma Latviassa saattaa olla vain jäävuoren huippu, kun tarkastellaan Venäjän toimintaa alueella.