Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) on julkaisemassa uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, jotka herättävät voimakkaita tunteita. Iltalehti ja muut mediat ovat uutisoineet, että suositukset, jotka julkaistaan 27. marraskuuta, kehottavat vähentämään prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, syöntiä mahdollisimman vähän. Tämän suosituksen tavoitteena on parantaa kansanterveyttä, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että liiallinen prosessoidun lihan kulutus voi olla yhteydessä suolistosyövän riskiin.

Uusien suositusten mukaan punaisen lihan syönti rajoitetaan 350 grammaan viikossa, mikä on signaali ruoantuotantosuuntauksen muutoksesta. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten tausta on vahva, ja useat asiantuntijat ovat olleet mukana niiden valmistelussa, kuitenkin kansallinen työtä käyvä ryhmä on saanut kritiikkiä siitä, että sidosryhmät, kuten maanviljelijät ja teollisuuden edustajat, eivät ole olleet tarpeeksi mukana prosessissa.

Suosituksessa myös palkokasvien syöntiä tuetaan, suositeltava määrä on 50–100 grammaa päivässä. Palkokasveihin kuuluvat herneet, pavut ja linssit, ja niiden lisääminen ruokavalioon voi auttaa korvaamaan liha-aterioita. Lisäksi vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen kulutusta pyritään lisäämään, mikä tukee tasapainoista ravitsemusta.

Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela on kritisoinut suosituksia sanomalla, että ne eivät ota riittävästi huomioon Suomen erityispiirteitä ja lihatuotannon todellisuutta. Hannuksela viittaa Ruotsiin, joka on ottanut erilaista lähestymistapaa lihatuotteisiin, ja toteaa, että Suomessa tulisi enemmän arvostaa paikallista tuotantoa ja sen vastuullisuutta.

Hannuksela muistuttaa myös, että jatkuva hintojen nousu on ohjannut kuluttajia kohti edullisempia vaihtoehtoja, kuten jauhelihaa ja lihajalosteita, jotka usein sisältävät enemmän suolaa ja vähemmän ravinteita verrattuna tuoreeseen lihaan. Hän epäilee, että suositusten myötä kuluttajat tulisivat tekemään merkittäviä muutoksia ruokailutottumuksiinsa.

Kaiken kaikkiaan tulevat suositukset pyrkivät edistämään terveellisiä valintoja, mutta niitä ympäröi myös paljon keskustelua ja erimielisyyksiä. Moni asiantuntija ja alan toimija toivoo, että jatkossa otetaan paremmin huomioon elintarviketeollisuuden ja maanviljelijöiden näkemykset, jotta ravitsemussuositukset voisivat olla tasapainoisempia ja perustua laajempaan asiantuntemukseen.