Kansakunta

Uusi puolustusselonteko: Onko Venäjän hyökkäys Suomeen todella mahdollinen?

2024-12-19

Kirjailija: Sanna

Puolustusministeri Antti Häkämies (kok) julkisti torstaina hallituksen uuden puolustusselonteon, ja sen sanomat ovat huolestuttavia. Hän korosti, että olemme siirtymässä uuteen aikakauteen varautumisessa.

Selonteko vahvistaa, että Suomen johto, mukaan lukien puolustusministeriö, puolustusvoimat, ulkoministeriö, sekä pääministeri Petteri Orpo (kok), pitävät Venäjän mahdollista hyökkäystä Suomeen todellisena uhkana.

”Euroopassa on sota, jonka laajeneminen ei ole poissuljettua. Riskit sotilaallisille konflikteille, joissa Suomi voisi olla osalistena, ovat kasvaneet”, selonteossa todetaan.

Monet Venäjän naapurimaat, kuten Viro, Norja ja Puola, elävät uudelleen 1930-luku - aikakauden, jolloin Eurooppaa uhkasi laaja sota. Venäjän aloittama hyökkäys Ukrainassa on jo huolestuttanut alueen turvallisuustilannetta.

Ihmiset Suomessa kysyvät itseltään: onko tämä todella totta, vai onko se vain paha uni? Valtionjohdon sisäiset arvioinnit osoittavat, että Venäjän hyökkäysuhka on todellinen. Huolestuttavaa on, että sodassa Ukrainassa Venäjä on osoittanut valmiutta toimia merkittävien tappioidenkin jälkeen, mikä lisää epävakautta Suomen naapurialueilla.

Selonteko myös korostaa, että venäläisten sotakykyjen arvoidaan parantuneen Ukrainan sodan seurauksena. Suomessa on tähän saakka vallinnut optimismi, että sota heikentäisi Venäjän sotilaallista voimaa, mutta todellisuus on päinvastainen.

Venäjä on onnistunut ylläpitämään ja osittain jopa kehittämään sen sotavoimia huolimatta merkittävistä tappioista. Tämä johtuu osittain Venäjän puolustusteollisuuden kasvamisesta sekä myötämielisten valtioiden tuesta.

Historia toistaa itseään; kuten toisen maailmansodan aikana, myös nykyään Venäjä pyrkii rakentamaan puskuri-alueita Euroopan suuntaan. Venäjän ja Kiinan välinen kumppanuus perustuu yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mikä tarkoittaa, että molemmat maat ovat enemmän kuin valmiita toimimaan yhdessä lännen uhkien edessä.

Selonteko varoittaa Venäjän pyrkimyksistä strategiseen syvyyteen, ja tämä on asia, johon Suomella on syytä kiinnittää huomiota. Venäjän voittoisilla sotatoimilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti suomalaisten maanpuolustustahtoon.

On kuitenkin tärkeää muistaa: pelon ei pidä hallita, vaan päinvastoin. Suomalaiset kykenevät yhdessä Naton ja muiden liittolaisten kanssa luomaan pelotteen, joka tekee mahdollista hyökkäystä Suomeen epätodennäköiseksi. Yksin Suomi ei pysty torjumaan Venäjän uhkia; voima syntyy yhteistyöstä.

Nyt on aika vahvistaa puolustuskykyjä ja kiinnittää huomiota myös kansalaisten henkiseen hyvinvointiin, sillä vakaus riippuu sekä fyysisestä että psyykkisestä kestävyydestä. On kysyntää myönteisyydelle ja vapaa-ajan ilolle, mikä voi nostaa kansan henkeä vaikeina aikoina.