Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vakuutti, että maa pysyy vakaasti osana sotilasliitto Natoa. Brysselissä pidetyssä Naton ulkoministerikokouksessa hän korosti, että presidentti Donald Trump ei ole Natoa vastaan, vaan pikemminkin haluaa sen olevan vahvempi ja tehokkaampi, jossa jokainen jäsenvaltio kantaa oman vastuunsa.

Rubio myös kritisoi voimakkaasti median esittämää 'hysteriaa' Trumpin Nato-kannan ympärillä, ja ilmaisi, että Yhdysvallat on sitoutunut liiton periaatteisiin. Hän toivoi, että jäsenvaltiot kehittävät realistisen suunnitelman puolustusmenojen nostamiseksi viiteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan, vaikka tämä onkin herättänyt keskustelua realistisuudestaan.

Tämä oli Rubio ensimmäinen tilaisuus edustaa Yhdysvaltoja ulkoministerinä, ja hänen lausuntonsa erosivat selvästi puolustusministeri Pete Hegsethinin huomiosta helmikuun huippukokouksessa. Hegsethinin kommentit olivat nostaneet huolta liittolaisten keskuudessa, kun hän vangitsi huomiota ilmoittamalla, että USA aikoo keskittyä omaan puolustukseensa ja ettei Ukraina tulisi liittymään Natoon.

Nyt Brysselissä Naton ulkoministerit valmistelevat kesäkuussa Haagissa käyviä keskusteluja jäsenvaltioiden puolustusmenotavoitteista. Suomessa on jo päätetty nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2029 mennessä, mikä on saanut paljon kiitosta Natolta.

Hyvä uutinen on se, että vain 23 32 jäsenmaasta on nykyisin yltänyt edes kahteen prosenttiin. Naton pääsihteeri Mark Rutte ei kuitenkaan ole kannattanut kolmen prosentin tavoitetta.

Lisäksi kokoontuminen tulee aikaan, jolloin keskustellaan myös Ukrainasta ja sen asemasta suhteessa Natoon. Suomen ulkoministeri Elina Valtonen korosti, että asevelvollisuuden aiheuttamat kulut eivät sisälly Suomen puolustusmenolaskelmiin, sillä ne ovat keskeinen osa maan puolustuskykyä.

Kokouksen taustalla on myös kasvanut jännite USA:n ja Tanskan välillä Grönlannin asioissa, vaikka virallisena agendana se ei ole.

Kaiken kaikkiaan, Rubio ja muut ministerit sitoutuvat vahvistamaan Natoa, mutta haasteita riittää - erityisesti jäsenvaltioiden eriäville näkemyksille puolustusmenojen suhteen. Tämän kehityksen seuraaminen on välttämätöntä, sillä se vaikuttaa koko liiton tulevaisuuteen.