Ukrainan sodan myytti, että Venäjällä olisi aika puolellaan, saa yhä enemmän kritiikkiä asiantuntijoilta. Viron presidentti Alar Karis on yksi niistä, joka kyseenalaistaa tämän näkemyksen. Hän kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan, että lännen puolustusbudjetit ylittävät Venäjän budjetin huomattavasti, ja Itä-Euroopan maat valmistautuvat entistä enemmän Venäjän mahdolliseen uhkaan.

Karin mukaan EU on viestinyt aikomuksistaan nostaa tykistön tuotantoaan, mikä on positiivinen merkki Ukrainan tukemisessa. Venäjän talous on kuitenkin käsitetty kestävämmäksi kuin aiemmin uskottiin. Erityisesti vuoden 2026 kynnyksellä Venäjä kasvaa taloudellisesti vain, jos se voittaa Ukrainan. Tämän arvioi Ukrainan tiedustelujohtaja Kyrylo Budanov.

Budanovin mukaan Venäjän on voitettava sota ennen 2026, muuten sen supervalta-asema on uhattuna. Hän varoittaa, että mikäli tilanne jatkuu nykyisellään, koko Venäjän sodan strategia saattaa romahtaa.

Aleksanteri-instituutin Ilmari Käihkön mukaan on tärkeää ymmärtää, kuinka pitkälle aikaperspektiivisi venyy. Jos keskustelu tulevaisuuden odotuksista suuressa mittakaavassa alkaa, se voi muuttaa sotapoliittista tilannetta merkittävästi. Käihkön mukaan monet arvioivat tilanteen liian optimistisesti.

Käihkö nostaa esiin myös Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit ja niiden merkityksen Ukrainan tukemiselle. Jos republikaanien ehdokas Donald Trump voittaa, voi tämä vaikuttaa olennaisesti Ukrainaan saatavaan tukeen.

Osana keskustelua on myös Euroopan suunnitelmat parantaa tykistön tuotantoa, mutta on epäselvää, kuinka paljon näistä ammustuotteista päätyisi lopulta Ukrainaan. Käihkön mukaan Eurooppa valmistautuu mahdolliseen uuteen sotaan, mikä herättää kysymyksiä Venäjän todellisista kyvyistä ja tulevaisuudesta.

Vaikka lännen tuki on tärkeää, Ukraina taistelee edelleen huomattavasti suuremman Venäjän joukkoa vastaan, mikä voi luoda epäsuhdanteen tilannetta. Käihkön mukaan avainkysymys on, kuinka paljon lännen maat voivat tukea Ukrainaa, ja onko tukea riittävästi.

Ukrainan sota on jo kestänyt kaksi vuotta, ja asiantuntijat uskovat sen jatkuvan pitkään tulevaisuudessa. Tämä asettaa haasteita, sillä sota ei ole ainoastaan taloudellinen kysymys, vaan myös inhimillinen tragedia. Käihkön mukaan sodan pitkittyessä intensiivisyys voi laskea, ja sen seuraukset ovat arvaamattomia. Hän varoittaa, että sota voi jatkua jopa vuosikymmenen ajan ja siihen liittyy monia haasteita.

Käihkön mukaan Venäjän suuret kalustotappiot tekevät asiasta entistäkin pahemman. Ukrainan asevoimat ovat raportoineet tuhoavansa tuhansia venäläisiä panssarivaunuja ja ajoneuvoja, mikä voi viedä Venäjän resurssit loppuun. Tänä talvena Ukraina tuskin pystyy torjumaan kaikkia Venäjän ohjusiskuja, mikä saattaa vaikuttaa heidän strategiaansa.

Sodan tiivistyessä Ukrainalle on äärimmäisen tärkeää saada tukea lännen mailta, eikä se ole riittävästi aikaisemmin. Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja materiaalinen ulottuvuus ovat keskiössä, ja ne ratkaisevat, kumman puolella aika todellisuudessa on. Käihkön viesti on selvä: neuvottelut ovat avainasemassa, mutta niitä voi ja pitää aloittaa vain, kun ymmärretään, että tilanne ei parane sotimalla.