Vuoden synkin päivä on jo takana, mutta kaamos tuo mukanaan yhä synkkiä uutisia. Tuoreet työllisyysluvut paljastavat tilanteen, joka on huolestuttavampi kuin koskaan lähes yhdeksään vuoteen.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen ei peittele huolenaiheitaan: "Olemme todella vaikeassa tilanteessa työllisyyden osalta tällä hetkellä."

Ministeriön julkaisema tuore työllisyyskatsaus osoittaa, että työttömyys on kiihtynyt Suomessa merkittävästi. Marraskuun lopussa Suomessa oli yhteensä 292 400 työtöntä työnhakijaa, mikä merkitsee 28 100:n kasvua vuodentakaisiin lukemiin verrattuna. Raskainta on, että juuri ennen joulua tilanne ei ole kohentunut, mikä on poikkeuksellista tälle ajankohdalle.

"Vaikka lomautusten määrä on vähentynyt, työttömyyden kasvu ahdistaa edelleen", Räisänen toteaa. Työmarkkinoilla on runsaasti työttömiä, mutta avoimia työpaikkoja on silti vain vaivaiset 22 800 – lähes 22 000 vähemmän kuin viime vuonna. Tämä on suoraan vaikuttanut työttömyysasteen kasvuun, joka on tällä hetkellä korkeimmillaan 9 % lähes yhdeksään vuoteen.

Räisänen varoittaa myös pitkäaikaistyöttömien tilanteesta, joka on edelleen huolestuttava. Pitkäaikaistyöttömiä on nyt yli 102 600, mikä on 13 400 enemmän kuin vuosi sitten. Tämä luku lähestyy pandemia-aikojen kovimpia lukuja.

Nuorten työttömyys kasvaa – Onko koulutus riittävää?

Erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys herättää huolta: marraskuussa työttömiä nuoria oli 32 100, mikä on 4 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi nuorten työttömyysjaksot ovat pidentyneet, mikä viittaa siihen, että he eivät löydä töitä yhtä helposti kuin ennen. Nuorten työttömyys on usein lyhytaikaista, mutta jatkuva kasvaminen on huolestuttavaa.

Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys on yleistymässä, ja tämä nostaa kysymyksiä työnantajien asenteista ja työmarkkinoiden kyvystä muokata työpaikkoja ikääntyville.

Alueelliset erot työttömyydessä ovat edelleen valtavat.

Itä-Suomen ja Länsi-Suomen välillä on suuria eroja, kuten Pohjois-Pohjanmaan 7 prosentin työttömyysaste verrattuna Pohjois-Karjalan 13,7 prosenttiin. Räisänen kertoo, että nämä erot johtuvat alueiden erilaisista elinkeinorakenteista, yrittäjyysaktiivisuudesta ja väestörakenteista.

Tulevaisuus tuo toivoa, mutta haasteita riittää

Räisänen uskoo, että talous kääntyy kasvuun ensi vuonna, mutta työttömyys voi tilapäisesti kasvaa, kun yhä useammat ihmiset löytävät tiensä takaisin työmarkkinoille. Haasteista huolimatta ministeri pitää mahdollisuuksia työllisyyden kasvulle elinvoimaisina, kunhan työpaikkojen kysyntä elpyy.

"Edellytykset työllisyyden kasvulle ovat olemassa, mutta meidän on toimittava ajoissa", hän huomauttaa.

Ole valmis, Suomi – työmarkkinoilla on vielä paljon työtä tehtävänä!