BRYSSEL – Kansanvalta, eli demokratia, voi sisältää monia erilaisia mielipiteitä, mutta kaikki nämä näkemykset eivät ole sovitettavissa valtavirtapolitiikkaan, toteaa tunnetun brüsselin ajatushautomon Bruegelin tutkija, professori Francesco Nicoli.

Nykyisin Euroopassa laitaoikeiston ja äärivasemmiston puolueet edustavat demokratian vastaisia ajatuksia. Nicoli painottaa, että perinteisten puolueiden on harkittava, kuinka suhtautua näihin ääriajatteluihin. Viisas ratkaisu olisi sulkea heidät poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Saksassa puolueet ovat onnistuneet estämään äärioikeistolaiseksi luokitellun AfD-puolueen nousua, mikä tunnetaan nimellä 'palomuuri'. Kuitenkin Nicoli huomauttaa, että tarvitaan entistä vahvempi suoja ulkovaltojen vaikutusyrityksiä vastaan. AfD:n jäsenet ovat jääneet kiinni yhteistyöstä venäläisten agenttien kanssa ja rahan vastaanottamisesta Venäjältä, mikä on johtanut useisiin oikeudellisiin seuraamuksiin.

Demokratia on puolustettava: Nicoli tukee Karl Popperin suvaitsevaisuusparadoksia, jonka mukaan suvaitsevan yhteiskunnan on puolustettava itseään suvaitsemattomilta.

Hän huomauttaa, että nykyisin poliittisella kentällä toimii ei vain äärioikeistolaisia, vaan myös rasistisia ja demokratian perusarvoja kyseenalaistavia henkilöitä, jotka horjuttavat yhteiskunnan terveitä rakenteita.

Saksassa huoli ääriliikkeiden noususta on johtanut siihen, että Liittokanslerin Olaf Scholzin hallitus on kiirehtinyt ilmoittamaan maahanmuuton vaikeuttamisesta. Saksa on aloittanut rajatarkastukset, mikä on merkki pelosta, että ääriliikkeet saisivat lisää valtaa.

Pakolaisten ja maahanmuuttajien asema on yhä kärkevä kysymys Euroopassa. Nicoli uskoo, että hallitusten on keskusteltava avoimemmin arvoistaan ja sitouduttava ihmisoikeuksiin, kuten oikeuteen turvapaikkaan.

Venäjän vaikutus näkyy myös muualla Euroopassa: Ranskassa ja Slovakiassa ääripuolueet ovat voittaneet vaalit ja haluavat rajoittaa Ukrainan tukemista. Italialaisen vasemmiston on havaittu kallistuvan yhä enemmän Venäjä-myönteisille näkemyksille.

Nicolin mukaan EU:n päätöksentekoa vaikeuttava äärioikeiston valtaantulo voisi johtaa erityisesti Ukrainan vaatimien yhteisten päätösten estämiseen. Hän esittää, että EU:ssa pitäisi siirtyä päätöksentekotapaan, jossa riittää enemmistön tuki.

Laitaoikeistolla on pitkät perinteet ja se on kansainvälisesti järjestäytyneempi kuin laitavasemmisto. Oikeistopopulistit ovat luoneet verkostoja, jotka mahdollistavat jatkuvan yhteistyön, vaikka niiden sisällä onkin eroja. Kansallismielinen oikeisto on ollut EU-vastaista ja kansallismielistä retoriikkaa jo yli 25 vuotta, mikä tuo mukanaan uusia haasteita EU:n yhtenäisyydelle.

Nicolin mukaan myös nuorten äänestäjien radikalisoituminen on huolestuttava trendi. Nuoret pelkäävät tulevaisuutta, sillä työmarkkinat muuttuvat ja ympäristön sekä ilmastonmuutoksen kysymykset vaativat uusia taitoja. Tämä aiheuttaa epävarmuutta, mikä osaltaan avaa oven äärioikeistolle, joka tarjoaa helppoja vastauksia monimutkaisiin ongelmiin.

Sosiologiset muutokset ovat myös vaikuttaneet nuorten poliittisiin mieltymyksiin. Naisnuoret ovat kasvatettu enemmän menestyjiä, kun taas pojat kamppailevat itsetunnon kanssa, ja yhteiskunta näyttää suosivan entistä enemmän naisia etenkin korkeakouluopinnoissa.

Sosiaalinen media toimii äärioikeiston välineenä, jossa nuoret altistuvat kahtiajakautuneille roolimalleille. Tutkijan mukaan äärioikeiston vaikuttajat ovat usein joko perinteisiä arvoja kannattavia naisia tai dominee-miehiä, jotka korostavat voiman ja menestyksen merkitystä. Vaikka heidän puheensa eivät aina ole suoraan poliittisia, niiden vaikutus on syvällinen.

Demokratia kaipaa puolustajia – onko Euroopan tulevaisuus uhattuna?