Elokuussa 2017 suomalaisessa Turussa tapahtui järkyttävä terrori-isku, jonka toteutti Marokosta Suomeen turvapaikanhakijana tullut Abderrahman Bouanane. Hänen hyökkäyksensä seurauksena kaksi naista menetti henkensä, ja kahdeksan ihmistä sai vammoja, mikä herätti laajaa huomiota sekä media- että oikeusjärjestelmässä.

Bouanane tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta sekä kahdeksasta yrityksestä murhata. Tapaus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa, mikä teki siitä juridisesti erittäin merkittävän.

Veli-Pekka Lehtolan kirjoittama kirja ”Rikosasianajaja Kaarle Gummerus” paljastaa uusia ja yllättäviä yksityiskohtia tästä järkyttävästä tapauksesta. Tapahtumissa piilee syvällisiä psykologisia ja sosiaalisia näkökulmia, joita on käsitelty laajasti.

Dramaattinen kysymys

Asianajaja Kaarle Gummerus, joka edusti Bouananea, oli työkokemukseltaan arvostettu ammattilainen, mutta nyt hän kohtasi poikkeuksellisen tilanteen. Ensimmäisten tapaamisten aikana Bouanane kysyi, ”Teloitetaanko minut?”, johon Gummerus vastasi, että Suomessa ei teloiteta ketään. Tämä sai aikaan pelottavan hiljaisuuden.

Turvatoimet ja erikoiset vaatimukset

Bouanane siirrettiin sairaalasta vankisairaalaan. Vankilassa hänellä oli erityisiä vaatimuksia, kuten Koraanin saaminen, mutta yhteydenpito islamilaiseen seurakuntaan oli rajattu. Gummerus, asianajajana, hoiti asian hänen puolestaan.

Jo esitutkinnassa Bouanane julisti itsensä terroristiksi ja ilmoitti haluavansa kuolla marttyyrinä. Hänen rauhallisuutensa ja itsestään selvä suhtautumisensa tekoonsa olivat järkyttäviä. Hän piti tekoa kohtalona, eikä katunut sitä.

Oikeudenkäynnin tiukat turvatoimet

Oikeudenkäynnissä, joka käytiin tiukkojen turvallisuusmenettelyjen alaisuudessa, Bouanane istui eristettynä muista syytetyistä. Hänellä oli käsiraudat, ja hänen vaatteensa tarkistettiin tarkasti. Tämä viittasi siihen, kuinka uhkaavana häntä pidettiin. Oikeussalissa hän solvaantui useaan otteeseen, mikä nosti esiin myös syvempiä sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Uhreista kahdeksan oli naisia, mikä herätti keskustelua väkivallasta naisia kohtaan.

Valituksen peruuttaminen

Tuomion jälkeen, kun Gummerus yritti valittaa tuomiosta, Bouanane ilmoitti, ettei halua jatkaa asiaa, mikä tuotti Gummerukselle pettymystä. Valituksen peruuttaminen saattoi vaikuttaa Bouananen tulevaisuuteen ja siihen, kuinka nopeasti hän voisi saada vapautuksen.

Kolme kertaa oikeudessa

Hovioikeuskäsittelyssä Gummerus hankki Bouananele Playstation 2 -pelikonsolin, joka oli hänelle mieluisa tekemisen muoto vankilassa. Gummerus jatkoi Bouananea avustamista oikeudessa, vaikka hänen asiakkaansa oli syytettynä vartijoiden pahoinpitelyistä.

Bouananen pyrkimykset siirtoon Marokkoon ovat jatkuneet, mutta hän on perunut hakemuksensa useaan otteeseen. Tämä tuo esiin kysymyksen siitä, minkälaista tulevaisuutta hän voi odottaa.

Lopulta kesällä 2023 heräsi jälleen henkiin keskustelu Bouananen anteeksipyynnöstä, jota hän ei itse halunnut tehdä, mutta asianajaja Gummerus oli valmis puhumaan asiasta. Tämä viittaa siihen, että tapahtunut on jättänyt syvät jäljet molempiin osapuoliin.

Lehtolan kirja tuo esiin myös muita huomionarvoisia rikostapauksia, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua, kuten Irakilaiskaksosten aiheuttamat terrori-iskut sekä Libyassa tapahtuneet sotarikokset. Suomalaisten on tärkeää reflektoida, mitä tapahtui ja mitä voimme oppia tästä kauheasta tapahtumasta.