Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen, ei näe ongelmaa siinä, jos pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ei kasaa tälle vuodelle lisää sopeutustoimia. Määttänen painottaa, että velkaantumisen taittamista vuoteen 2027 mennessä ei tulisi pitää ehdottomana tavoitteena, vaan sen saavuttaminen tulisi harkita taloustilanteen kautta.

– Laajemmin ajatellen velkasuhteen laskeminen hallituskauden päättymiseen mennessä ei ole välttämätöntä, Määttänen toteaa. Hän nostaa esiin suhdannepoliittiset syyt, joiden takia olisi järkevää jättää tietyt lisäsopeutustoimenpiteet tänä vuonna tekemättä, vaikka se osaltaan vaarantaa velkasuhteen vakauttamisen tavoitteen.

Määttänen huomauttaa, että alkuperäinen tavoite velkasuhteen taittamisesta oli perusteltu, mutta talouskehitys on ollut odotettua heikompaa, mikä ilmenee myös arviointineuvoston tuoreessa raportissa. Hallituksen kyky saavuttaa tämänhetkisiä taloudellisia tavoitteita näyttää uhkaavalta.

– Jos olisimme ennakoineet viime vuonna, että taloudessa tulee kielteisiä yllätyksiä, sanoisin, että meidän toimillamme tavoite olisi ollut saavuttavissa. Nyt tilanne on täysin eri, Määttänen toteaa.

Lainsäätäjät ja asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että hallitus ei kykene pitämään kiinni velkaantamisen taittamisen tavoitteestaan, mikä voisi uhata talouden pitkäjänteisyytä. Määttänen ehdottaa, että hallitus voisi harkita keinoja, joilla se voisi edistää talouskasvua ilman liian tiukkoja sopeutustoimia.

Talouden elvyttämisessä tärkeää on hallituksen tarjoama tuki eri sektoreille. Kiinnostus erityisesti ilmastopolitiikkaan on keskeistä, ja asiantuntijat korostavat tarvetta kehittää systemaattista strategiaa, joka tukee sekä talouskasvua että ympäristötavoitteita.

– On tärkeää, että hallitus pystyy esittämään selkeät toimet, joilla varmistetaan, että julkinen talous tasapainottuu eikä siitä tule rakenteellista alijäämää, Määttänen varoittaa.

Hallituksen seuraavat merkittävät talouslinjaukset tehdään kevään kuntavaalien jälkeisessä puoliväliriihessä. Monet asiantuntijat ennakoivat, että tämä tulee olemaan mahdollisuus uudistaa talouspolitiikkaa ja edistää kasvua, mutta se vaatii rohkeita päätöksiä ja kykyä tehdä pitkäjänteisiä suunnitelmia. Onko hallitus valmis tarttumaan tähän haasteeseen? Tällä hetkellä keskustelu ja analyysit jatkuvat vilkkaina, ja tulevaisuus näyttää vielä epävarmalta.