Tänään tiistaina Espoon Dipolissa kirjoitettiin historiaa, kun elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) allekirjoitti Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Artemis-sopimuksen.

Sopimus panostaa kansainvälisiin pelisääntöihin ja kestävään toimintaan avaruudessa, kattaen kohteet Kuusta aina Marsiin ja asteroideihin. Tavoitteena on se, että ihmisiä lähetetään Kuuhun vielä tämän vuosikymmenen aikana ja perustetaan mahdollinen tukikohta 2030-luvulla.

Suomi on nyt osa avaruuden lännen yhteisöä, ja avaruuspolitiikan asiantuntija Tero Vihavainen vahvistaa, että tämä yhteistyö nostaa Suomen kansainvälisiä suhteita ja osaamista avaruusteknologian alalla.

Sopimus on 53. sen allekirjoittaja – mukana ovat lähes kaikki Euroopan Unionin jäsenvaltioita sekä merkittäviä avaruusvaltoja kuten Intia ja Japani.

Yllättäen Venäjä ja Kiina puuttuvat listalta, mikä tuoden mukanaan kysymyksiä globaalista avaruuspolitiikasta.

Vaikka sopimus ei ole oikeudellisesti sitova, se avaa silti ovia suomalaisille tutkijoille ja yrityksille, jotta ne pääsevät yhteistyöhön Artemis-projektin parissa.

Etenkin avaruusromun vähentämiseen tähtäävistä aloitteista odotetaan hyötyjä.

Avaruustoiminta on lisääntymässä

Viime viikolla kahdella laskeutujalla, amerikkalaisella ja japanilaisella, oli matka Kuuhun, mikä kertoo kasvavasta mielenkiinnosta ja toiminnasta avaruudessa.

Kymmenet valtiot suunnittelevat avaruusprojekteja, ja yhä useampi kaupallinen yritys on liittymässä mukaan kilpailuun.

Vihavainen korostaa, että tarve avoimille ja yhteisille pelisäännöille on korostunut näiden toimintojen myötä.

Tässä kontekstissa Artemis-sopimus rakentuu Yhdistyneiden Kansakuntien 1960-luvulla hyväksytyn Avaruuden yleissopimuksen päälle.

YK:n avaruuslakeja on tähän mennessä kehitetty viidessä vaiheessa, ja Suomi on mukana neljässä näistä.

Artemis-sopimus tuo tullessaan velvoitteita rauhanomaiseen yhteistyöhön ja läpinäkyvyyteen avaruustoiminnassa, mikä on erityisen tärkeää avoimen kansainvälisen tutkimuksen kannalta.

Yksi sopimuksen uusista näkökohdista on konsepti turvavyöhykkeiden luomisesta avaruususkoon.

Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon ympärille tulevilla toimijoilla on mahdollisuus suojella toisiaan avaruuden lähialueilla, mikä kiinnittää huomion myös tietojen jakamiseen ja yhteistyöhön.

Zero Debris -sopimus tuo uusia haasteita

Lisäksi Suomi allekirjoitti tänään myös Zero Debris -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää avaruusromun syntyä merkittävästi vuoden 2030 jälkeen.

Tämä osoittaa Suomea sitoutuneen kestävään avaruustoimintaan ja innovaatioihin.

Vihavainen toteaa, että Artemis-sopimus tuo suomalaisille avaruustoimijoille uusia mahdollisuuksia, ja suomalaisten osuus Maan kiertoradoilla on jo aktiivista.

Nyt on tärkeää kehittää entisestään avaruustutkimusta ja -teollisuutta, jotta Suomi voi käyttää hyväkseen uusia avautuvia ovia avaruusteknologian alalla.