Suomessa sosiaali- ja terveysalan työllisyystilanne on kriittinen, vaikka maassa on yli 6 000 työttömänä olevaa lähihoitajaa. Hyvinvointialueilla on käynnissä laajoja muutosneuvotteluja, mutta samalla hoitajista on huutava pula, mikä johtaa rekrytointiin myös kolmansista maista.

Marraskuussa hoitoalan työttömyys kasvoi yli 2 400 henkilöllä verrattuna edellisen vuoden samaan aikaan. Tilastojen mukaan lähihoitajia oli työttömänä lähes 6 400, mikä tarkoittaa 1 500 henkilön lisääntymistä vuoden takaisesta. Samaan aikaan sairaanhoitajilla tilanne näyttää olevan hieman parempi, sillä työttömiä sairaanhoitajia oli 1 139, mikä on 115 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Uudellamaalla on esimerkiksi 856 avointa lähihoitajan työpaikkaa, vaikka työttömiä on 1 475. Uudenmaan Ely-keskuksen tutkija Linnea Alho huomauttaa, että lähes neljäsosa työttömistä lähihoitajista tarvitsee erityistä tukea työllistymiseen, mikä vaikeuttaa paluuta työelämään.

Samaan aikaan Lapissa ja Pohjois-Savossa on kärsitty työvoimapulasta, mutta Pohjois-Pohjanmaalla työttömyys on matalampaa, sillä avoimia työpaikkoja oli vain 166 verrattuna 651 työttömään lähihoitajaan.

Julkisen talouden leikkaukset ovat vaikuttaneet hoitoalaan merkittävästi, ja tämä on johtanut työntekijöiden vähentämisiin kunnissa ja hyvinvointialueilla. Muutosneuvottelut ovat käynnissä, ja tulevaisuuden näkymät ovat huolestuttavat. Terveydenhuoltoalan asiantuntijat arvioivat, että hoitoalan tarpeet eivät tule vähenemään, vaan henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Valtioneuvoston tuoreen arvion mukaan hoitajamitoitteen mukaan hoitajista tarvitaan yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä, jos haluamme pitää huolta väestön kasvavista hoivatarpeista. Lisäksi eläkkeelle siirtyvät työntekijät painavat alaa kohti työvoimapulaa, ja tämän vuoksi ulkomailta rekrytoidut hoitajat tulevat olemaan yhä tärkeä osa ratkaisua.

Erityisesti Itä- ja Keski-Euroopan maista sekä Aasiasta rekrytointi on nousussa, mutta haasteena ovat maahanmuuttosäännöksistä johtuvat esteet. Esimerkiksi vain muutama hoitoalan ammattinimike kelpaa suoraan työperusteiseen maahanmuuttoon, mikä hidastaa uusien työntekijöiden saapumista. Samaan aikaan Suomi tavoittelee EU-maiden ulkopuolelta tulevia uusia työntekijöitä, mutta pikaratkaisuja ei ole näköpiirissä.

Hoitoalan tulevaisuus Suomessa on ennustettavissa yhä haasteelliseksi, ja jatkuva hoitajapula herättää kysymyksiä siitä, riittävätkö toimet nykyisen tilanteen korjaamiseksi. Kuten Keha-keskuksen Kari totesi, ”Hoitoalan kohdalla väestön ikääntyminen ja kasvava hoivatarve ovat selviä suuntaviivoja.”