Suomi ja Viro ovat syventäneet yhteistyötään merenpuolustuksessa, ja nyt keskustelut Suomenlahden sulkemisesta Venäjältä ovat nousseet uutisotsikoihin. Viron puolustusvoimien komentaja Andrus Merilo kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että käytännön suunnitelmat ovat korostuneessa asemassa, jos tilanne äityisi kriittiseksi.

Merilon mukaan meri on alue, jossa kahden maan yhteistyö voi lisääntyä ja mahdollistaa konkreettisempien toimenpiteiden suunnittelun vastustajan toiminnan rajoittamiseksi Itämerellä. On huomattava, että suunnitelmat sen hetkisen tilanteen mukaan ovat vielä salaisia.

Erityisen kiinnostavaa on, että Suomenlahden muuttaminen taistelukentäksi vaatisi huomattavia voimia, mikäli tilanne kehittyisi vaaralliseksi. Vaikka miinoittaminen olisi teknisesti mahdollista, asiaan liittyy myös taloudelliset ja ympäristölliset haasteet, jotka vaikuttavat maan strategisiin päätöksiin.

Suomenlahden sulkemisen haasteet

Samaan aikaan kun Suomi ja Viro miettivät sotilaallisia toimenpiteitä, on paikallinen liikenne ja kaupankäynti kärsimässä mahdollisista rajoituksista. Suomalaiset satamat, kuten Helsinki ja Hamina-Kotka, ovat avainasemassa maan taloudessa. Meriliikennettä ei voida sulkea hetkessä, mikä tarkoittaa, että liikenne siirtyisi Pohjanmeren reiteille - mikä taas vaatisi valtavia investointeja infrastruktuuriin.

Talouden näkökulmasta kysymys on monimutkainen. Suomella on myös ympäristöllisiä velvoitteita, ja öljyvahinkojen ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää. Miinoittaminen voi aiheuttaa haittoja meren ekosysteemille, eikä kukaan halua muuttaa kauniita vesistöjämme vaarallisiksi alueiksi.

Suomenlahden puolustamisstrategiat

Sukellusveneiden ja pinta-alusten torjunta olisi oleellista, jos alue joutuisi tukkoon. Merilän mukaan tämä voisi tapahtua näkyvillä miinoitusharjoituksilla ja suurilla sotaharjoituksilla, joissa käytetään modernia meritorjuntaohjusteknologiaa.

Ruotsilla on myös omat intressinsä alueella, ja yhteistyö Ruotsin kanssa voisi kehittyä. Ahvenanmaan erityinen asema sotilaallisena ja strategisena alueena voisi tuoda omat haasteensa, joten tarkastuksia ja valvontaa tarvittaisiin, mikäli tilanne muuttuisi kriiseksi.

Teknologian tuomat haasteet

Perinteisten sotilaallisten toimenpiteiden lisäksi sähköinen sodankäynti voisi nousta keskiöön. GPS-järjestelmän käytön rajoittaminen olisi yksi mahdollinen tekninen menetelmä, jolla voitaisiin tehdä liikenne kompastuvammaksi. Tämä herättää kysymyksiä eri maiden merivalvontamahdollisuuksista ja mahdollisista yhteistyökuvioista kansainvälisen turvallisuuden parantamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomenlahden sulkeminen Venäjältä olisi valtava haaste, joka vaatisi syvällistä strategista ajattelua ja tiivistä yhteistyötä alueen maiden välillä. Tulevat viikot ja kuukaudet voivat olla ratkaisun avaimina, mutta yksi asia on varma: tilanne Suomenlahdella tulisi muuttumaan, jos toimiin ryhdytään.