Venäjän varjolaivaston, joka kuljettaa sanktioitua öljyä, toiminta Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella herättää yhä enemmän huolta asiantuntijoissa ja viranomaisissa.

MTV Uutiset on kerännyt oleellisia tietoja ja kysymyksiä, jotka liittyvät varjolaivojen liikenteeseen Suomenlahdella. Kuinka suuresta liikenteestä on kyse?

Suomenlahdella liikkuu päivittäin kymmeniä tankkereita, mutta tarkkoja lukuja on vaikea antaa. Liikenne on kuitenkin vähentynyt viime kuukausina, ja nykyisin arvio on noin 5-7 laivaa päivässä, kertoo Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin asiantuntija Aleksi Uttula.

Helmikuussa 2023 arveltiin, että öljyä kuljettavia tankkereita liikkuu viikoittain noin 60-80, lisäksi muita kauppa-aluksia on satakunta.

Varjolaivasto koostuu aluksista, jotka kuljettavat Venäjän sanktioitua öljyä. Tämä tarkoittaa, että niiden omistus ja lippuvaltio ovat usein epäselviä tai vaihtelevat. Varjoaluksilla on tapana olla ikääntyneitä: monet niistä ovat yli 20 vuotta vanhoja. Jatkuva kysyntä on kuitenkin pakottanut vanhatkin laivat liikenteeseen, mikä on johtanut huonokuntoisten alusten lisääntymiseen Suomenlahdella.

Erityisesti talvi- ja jääolosuhteet voivat tehdä tilanteista arvaamattomia, ja asiantuntijat epäilevät voimakkaasti, ovatko varjolaivaston alukset riittävästi vakuutettuja tai kunnossa. Onko aluksilla perinteisiä vakuutuksia, jotka eivät ole riittäviä vaaratilanteissa? Ajatus on hälyttävä, sillä alusten kunto ja miehistön kokemus ovat kyseenalaisia.

Varjolaivaston läsnäolo Itämerellä on havainnoitu myös onnettomuuksien kautta. Vuoden aikana on sattunut useita tapaturmia, joista tuorein on Eagle S -laivan aiheuttama kaapelirikko joulupäivänä 2024. Aluksella oli lastinaan 35,000 tonnia lyijyttömää öljyä, mikä on vain osa sen mahdollisista ympäristöriskeistä.

Varjolaivaston alusten aiheuttamat ympäristövahingot voivat olla katastrofaalisia. On sinänsä ironista, että vaikka venäläiset alukset johtavat paluuta vanhempiin tankkereihin ja siten ympäristöuhkat kasvavat, täällä ei ole ollut aiemmin niin monia huonokuntoisia aluksia. Asiantuntijat varoittavat, että öljyvahingot voivat vaikuttaa ympäristöön vuosikymmeniä ja niiden vaikutukset voivat olla laajat.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra korostaa huolta öljyvahinkojen uhasta, sillä näissä aluksissa kuljetetaan suuria määriä öljyä ja polttoainetta. Esimerkiksi Krimin niemimaan edustalla sattunut öljyvuoto on jo osoittanut, mihin vaarat voivat johtaa.

Lisäksi varjolaivaston liikkuvuuteen puuttuminen on haasteellista, koska kansainvälinen merioikeus takaa laivoille liikkumisvapauden. Pakotteet eivät näytä riittävän esteiltä tällä hetkellä, sillä venäläinen öljy kulkee edelleen varjolaivaston kautta.

Tällä hetkellä EU:n pakotelistalla on noin 80 venäläistä varjoalusta, ja varjolaivaston alusten liikkumisen valvominen on entistäkin haastavampaa. Merivalvonta on alkanut tarkistaa kaikkia venäläisiä säiliöaluksia, jotka kuljettavat raakaöljyä tai öljytuotteita, mutta tämä vaatii aikaa ja yhteistyötä naapurimaiden kanssa, että saadaan kokonaiskuva alusten vakuutuksista ja kunnosta.

Kaiken kaikkiaan Suomenlahden varjolaivaston tilanne on huolestuttava ja vaatii lisää valvontaa ja toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi.