Suomen hallitus on ilmoittanut päättäväisesti haluavansa vähentää maassa olevien paperittomien ihmisten määrää, ja tavoitteena on saada heidät palaamaan kotimaihinsa joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Tämä linjaus on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, joka keskittyy maahanmuuton rajoittamiseen.

Hallitus on vastikään nimittänyt ulkoministeriöön uuden asiantuntijan, jonka tehtävänä on koordinoida palautusprosesseja ja parantaa Suomen asemaa EU:ssa ja YK:ssa. Tuula Svinhufvud, pitkäaikainen ministeriön työntekijä, on saanut tittelin paluuasioiden ja muuttoliikkeen ulkoasiainneuvoksena. Hänen tehtävänsä on paitsi koordinoida myös kehittää yhteistyömahdollisuuksia niiden maiden kanssa, jotka epäröivät ottaa takaisin kansalaisiaan.

Paperittomien palauttaminen on nostanut päätään tärkeänä keskustelunaiheena niin Yhdysvalloissa, EU:ssa kuin Suomessakin. Euroopan oikeistopuolueet ovat saaneet lisää voimaa ja kriittiset äänet maahanmuuttoa kohtaan ovat vahvistuneet. Esimerkiksi Donald Trump on julkisesti ilmoittanut aikovansa palauttaa lähes 12 miljoonaa maahan ilman oleskelulupaa olevaa ihmistä.

Suomessa kaksi prioriteettimaata palautusneuvotteluissa ovat Irak ja Somalia, jotka ovat molemmat kieltäytyneet ottamasta kaikkia kansalaisiaan takaisin, vaikka Suomi haluaisi pakottaa heidät pois maasta. Tilastot Maahanmuuttovirastosta osoittavat, että merkittyjen maastapoistamispäätösten osalta juuri irakilaiset ja somalialaiset ovat kohonneet kärkisijoille. Tänä vuonna Suomessa on annettu 305 irakilaiselle ja 124 somalialaiselle maastapoistamispäätös.

On tärkeää huomata, että maasta poistamiseen johtavat päätökset eivät koske maita, joissa on edelleen turvallisuushaasteita, kuten Afganistan, Ukraina tai Sudan. Svinhufvud korostaa, että kolmansien maiden huoli on, kuinka he voivat vastaanottaa ja integroida takaisin palaavia henkilöitä yhteiskuntaan, jossa on jo muutenkin monia ongelmia.

Euroopan rajaviranomaisen Frontexin ja jäsenvaltioiden panostus on ajoittain myös uudelleenintegrointiin, jossa pyritään auttamaan palaajia sopeutumaan takaisin kotimaahansa tarjoamalla apua asumiseen, koulutukseen ja yrityksen perustamiseen.

Uuden asiantuntijan myötä Suomi pyrkii tuomaan paluuasiat keskiöön, mikä viittaa selkeään tahtotilaan vähentää paperittomien määrää. Orpon hallitus pyrkii aktiivisesti myös parlamentaariseen keskusteluun ja yhteisiin toimiin EU-tasolla palautusjärjestelmien kehittämiseksi.

Svinhufvud on toivottanut EU:n palautusjärjestelmän huomioimaan ihmisoikeudet ja kansainvälisen lain sitovuuden, korostaen, että palautusten tulisi olla hallittuja ja inhimillisiä. Vaikka palautukset ovat yleisesti kasvussa, vain yksi viidestä saapuneesta laittomasta siirtolaisesta palaa kotimaahansa. Svinhufvud toteaa, että on tärkeää löytää keinoja tukemaan vapaaehtoisia paluuprosesseja, jotta ihmiset voisivat sopeutua uusiin olosuhteisiin ja aloittaa jälleen elämänsä kotimaassaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tehokas ja inhimillinen palautusjärjestelmä on tavoite, haasteita riittää, ja keskustelut ihmisoikeuksista ovat tärkeä osa laajempaa maahanmuuttopoliittista keskustelua.